Asuntovälittäjältä 24 tärkeää tiedonjyvää

03.01.2021

Suomen suurimman Kiinteistömaailma-ketjun yrityksen toimitusjohtajan Hannu Salon kertomana voit lukaista seuraavat 24 tärkeää asiaa asuntokauppaan liittyen. 


1: LKV

Nyt ei puhuta mistään välitysalan tontuista, vaan Keskuskauppakamarin tutkinnon suorittaneista laillistetuista kiinteistönvälittäjistä, jotka tunnistaa LKV-kirjainyhdistelmästä. Kun valitset kotisi välittäjäksi LKV:n, saat samassa paketissa ammattitaitoa ja miksei ylpeyttäkin, kokemusta, vastuuntuntoa, suoraselkäisyyttä ja luotettavuutta.


2: Hyvä välitystapa

Usko pois, kodinvälittäjäsi ei nuku hyvin, ellei Ohje hyvästä välitystavasta ole hanskassa. Yli 50-sivuinen ohjenivaska on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunnan näkemys hyvästä välitystavasta. Sitä päivitetään säännöllisesti huomioiden tuomioistuinten päätökset, kuluttajariitalautakunnan suositukset, viranomaisten ohjeet ja alan vakiintunut käytäntö. Kun hyvää välitystapaa noudattaa, esimerkiksi sopimuspaperit ovat ajan tasalla, tarjousneuvottelut käydään asianmukaisesti ja niin ostajat kuin myyjätkin saavat kaiken tähdellisen ja lain vaatiman tiedon. Näin tehdään turvallisia asuntokauppoja ja kaikki osapuolet voivat nukkua yönsä rauhassa.


3: Hinta-arvio

Kyllähän tästä enemmän pitää saada!! Asunnon omistaja näkee pitkäaikaisen kotinsa arvon monesti korkeampana kuin ulkopuolinen. Myönnetään, että ammattivälittäjäkin äkkirakastuu asuntoihin, mutta osaa kovettaa sydämensä ja lapata jäitä hattuun. Ammattilainen antaa aina realistisen hinta-arvion, jonka hän pystyy myös perustelemaan.

Asunnon sijainti on se tärkein kriteeri, kun hinta-arviota lähdetään tekemään. Seuraavaksi kiinnitetään huomiota taloyhtiön ja huoneiston kuntoon. Hyvä pohjaratkaisu, muunneltavuus, kerros, näkymät sekä palvelut ja kulkuyhteydet vaikuttavat nekin hinnoitteluun ja viime kädessä ostohalukkuuteen.

Lopullinen hinta-arvio syntyy, kun välittäjä käy kahvittelemassa paikan päällä, surffailee ammattilaisten käytössä olevien toteutuneiden myyntihintojen maailmassa, tarkistaa myynnissä olevat samantyyppiset asunnot ja peilaa tätä kaikkea markkinatilanteeseen. Myyntihintaan antaa omat mausteensa myyjän aikataulu ja tahtotila.


4: Myyntihinta vai velaton myyntihinta?

Asunnon myyntihinta on kaikille vesiselvä termi, mutta mitä ihmettä tapahtuu, kun sen eteen liitetään velaton? Ilman velkaako? Ehei, ei alkuunkaan!

Kun taloyhtiö teettää mittavia remontteja, ne rahoitetaan usein pankkilainalla. Tämä velka jaetaan osakkaiden kesken joko per neliö tai per osake. Kun osakas myy asunto-osakkeensa, joihin kohdistuu yhtiön lainaa, siirtyy velkaosuus suoraan ostajalle ja ostaja maksaa myyjälle vain myyntihinnan. Hassuksi homman tekee käytössä olevan termistö, sillä velaton myyntihinta on myyntihinta, jossa on mukana lainaosuus. Loogista? Ei ole, mutta tällä mennään!


5: Tarjouskauppa

Huutokauppa. Hintakilpailu. Mikä lie torikauppa. Rakkaalla lapsella, Kiinteistömaailman Tarjouskauppa -kauppamuodolla, on monta nimeä.

570 000, 580 000, 585 000 euroa... Yli kymmenen vuotta sitten meren takaa Ruotsista ja Norjasta rantautunut tarjouskauppa on ihastuttanut sekä myyjiä että ostajia. Kaupankäynti on läpinäkyvää ja avointa. Annetut kirjalliset ostotarjoukset ovat kaikkien nähtävillä Kiinteistömaailman sivuilla. Myyjälle tarjouskauppa tuo parhaan markkinahinnan.

591 000, 601 000... Ostajalle se antaa mahdollisuuden jättää tarjouksen ja välittäjälle näyttää asuntoa ilman hötkyilyä, sillä tarjoukset ovat voimassa aina vähintään kaksi vuorokautta. Kaikki uteliaatkin voivat rekisteröityä seuraamaan kaupan etenemistä.

606 000, 620 000... Kauppatapa toimii erityisesti kohteissa, jotka ovat haluttuja - koolla tai hintatasollakaan ei ole väliä. Kannattaa vielä muistaa, että myyjä päättää, kenelle asunnon myy ja millä hinnalla. Tarjouskauppa ei siis ole huutokauppa, mutta hintakilpailuksihan tämä usein menee. Toteutuvat myyntihinnat huimaavat toisinaan kaikkien päät.

628 000 euroa... Vieläkö nousee?


6: Yhtiöjärjestys

Paperinmakuiselta pykäläviidakolta kalskahtava yhtiöjärjestys on tärkeimpiä dokumentteja asunnon ostajalle. Itse asiassa se on kiehtova ja silmiä avaava teos taloyhtiön omasta laista.

Yhtiöjärjestys listaa huoneistot ja niiden koot, sijainnit, järjestysnumerot sekä osakeryhmän numerot ja määrät. Kodinostajan kannattaa nostaa lukulasit nenälle tilan käyttötarkoitusta tiiraillessaan. Siinä tulee lukea asunto eikä vaikkapa autotalli tai työtila, ravintolasta puhumattakaan. Yhtiöjärjestykseen on kirjattu lunastuslauseke sekä mihin ja miten lunastusoikeutta voi käyttää.

Yhtiöjärjestys kertoo, kuka päätöksiä nuijii. Se selvittää, miten juoksevien kulujen ja remonttien rahat kerätään ja onko vastike neliö- vai osakeperusteinen tai vaikkapa kiinteä. Se kertoo, onko tilikausi kalenterivuosi vai jotakin muuta. Se määrittelee milloin ja miten yhtiökokous tai -kokoukset on syytä pitää ja milloin niihin kutsutaan ja kuinka monta ääntä osakkaalla on.

Yhtiöjärjestys viimeistään paljastaa, mikäli kunnossapitovastuu yhtiössä poikkeaa asunto-osakeyhtiölaista. Se määrittelee, kenelle kuuluu korjaus-, kunnossapito-, huolto-, vahinko- tai muu vastuu vaikkapa parvekelaseista tai tulisijoista.

Jos et vielä arvannut, niin yhtiöjärjestys on kiinteistönvälittäjän ihan lempilukemistoa.


7: Kunnossapitoselvitys

Mitä isoja remontteja on tulossa? Tätä kysyy joka toinen esittelyyn tuleva ostajaehdokas. Hyvä ja tarpeellinen kysymys, johon jokainen välittäjä pystyy vastaamaan.

Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää 5-vuotissuunnitelmaa asioista, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakkaan kustannuksiin. Yhtiön koolla ei ole väliä.

Jokainen kodinetsijä haluaa tietää, mihin on sitoutumassa taloudellisesti ja henkisesti. Mittavat remontit tulevat osakkaan maksettaviksi. Ne myös vaikuttavat osakkaan arkeen jopa siinä määrin, että koti ja yhtiö on pitkään asumiskelvoton.

Rakennusten kuntoon liittyviä selvityksiä on monen nimisiä: pitkän tähtäimen suunnitelma eli pts, korjaustarveselvitys, korjausohjelma, kunnossapitosuunnitelma. Oli työnimi mikä tahansa, hallituksen tulee koota se parhaan tietämyksensä ja sen hetkisen tilanteen mukaan. Sen laatimisessa käytetään usein apuna ammattilaisia ja pohjana voi olla laajempi yhtiön kuntotutkimus tai kuntoarvio. Suunnitelma esitetään kirjallisena yhtiökokouksessa.

Suunnitelma on kuitenkin aina suunnitelma. Listatut korjaukset eivät aina toteudu aikajärjestyksessä ja korjattavaa voi samalle aikajaksolle ilmaantua listan ulkopuoleltakin. Jokaisesta remontista tehdään erikseen päätös yhtiökokouksessa.

Kuinka paljon tämä kaikki maksaa? Tämä on kysymys, johon kiinteistönvälittäjällä ei ole yhtä ja varmaa vastausta. Lopullinen totuus selviää, kun viimeinenkin työmies on lähtenyt ja yhtiökokous esittänyt laskun osakkailleen.


8: Energiatodistus

Vihreä- ja sinivoittoiset energiatodistukset ovat tuttuja asunnonostajille. Kaiken kaikkiaan energiatodistuksia on Suomessa laadittu yli kymmenen vuotta. Todistus on lakisääteinen ja vaaditaan myynti- ja vuokraustilanteissa.

Energiatodistus on rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava virallinen asiakirja, jolla määritellään rakennuksen energialuokka. Se perustuu ainoastaan rakennuksen ominaisuuksiin ja siinä otetaan huomioon mm. eristysten paksuus, ikkunoiden koot, ilmanvaihto ja lämmitysmuoto. Luokitukseen eivät vaikuta asukkaiden energiankulutustottumukset.

Luokituksen avulla kuvataan rakennuksen kokonaisenergian kulutusta. Luokka A on paras ja G huonoin. Uudisrakennusten tulisi yltää C-luokkaan. Energialuokkaa laskettaessa suositaan mm. uusiutuvilla energiamuodoilla lämmittämistä.

Todistus sisältää aina ehdotuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen.

Energiatodistuksen laatijalla tulee olla siihen pätevyys. Todistus on voimassa 10 vuotta. Energialuokan perässä on vuosiluku 2007 tai 2013. Värit selventävät miltä ajalta todistus on: vihreä kattaa vuoden 2007 ohjeistuksen ja sininen 2013.

Jos minkään väristä energiatodistusta ei ole saatavilla, kannattaa ostajan sitä vaatia. Ellei sitten kyseessä ole todistuspakon ulkopuolelle jäänyt mm. alle 50 m2 talo, loma-asunto tai rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus.


9: Myyntitoimeksianto

Välitystyössä kaikki pyritään saattamaan kirjalliseen muotoon, jolloin sovitut asiat on helppo todentaa. Toimeksiantosopimus asunnon myynnistä on tehtävä kirjallisesti siten, ettei sopimusehtoja voi yksipuolisesti muuttaa. Myös myöhemmin sovitut muutokset tulee olla aina kirjallisena.

Muutama vuosi sitten astui voimaan kahden viikon peruuttamisoikeus myös asunnon myyntitoimeksiantoihin. Silloin kun sopimus allekirjoitetaan muualla kuin myyjän toimitiloissa, koskee sitä nk. kotimyynti ja 14 vrk:n peruuttamisoikeus. Siksi sopimuksen mukana tulee olla erillinen peruuttamislomake.

Toimeksiantosopimus sisältää perustiedot myytävästä asunnosta ja myyjästä. Lisäksi on hyvä sopia kohteen myyntitavasta, markkinointikeinoista, esittelyistä, kuvamateriaalin käytöstä sekä asunnon vapautumisajankohdasta ostajalle. Toimeksiantoon liitetään myytävän kohteen perustiedot mm. huoneiden ja tilojen varustetasoista ja tehdyistä huoneistoremonteista.

Erityisen tärkeää on sopia raha-asioista. Sopimukseen kirjataan asunnon myynti- ja tavoitehinta sekä välittäjän näkemys toteutuvasta realistisesta myyntihinnasta. Sopimukseen kirjataan myös välittäjän palkkioperuste, joka voi olla prosenttia velattomasta kauppahinnasta, kiinteä palkkio tai porrastettu palkkio saavutetusta myyntihinnasta riippuen. Kuluttajien kanssa asioitaessa palkkio sisältää aina arvonlisäveron.

Myyntitoimeksianto voi olla voimassa määräaikaisesti tai jaksoissa kuitenkin niin, että se on yhtäjaksoisesti voimassa korkeintaan neljä kuukautta. Tämän jälkeen sopimuksen voi uusia, mutta se tulee tehdä kirjallisesti. Jatkosopimustakin koskee laki kotimyynnistä.

Myyntitoimeksianto antaa välittäjälle luvan hankkia kaikki myynnissä ja kaupanteossa tarvittavat ja lain edellyttämät asiakirjat, esimerkiksi isännöitsijäntodistuksen.


10: Ostotoimeksianto

Taas jäätiin niukasti kakkoseksi tarjouskilvassa! Kotihaku ja hakuvahti eivät tuota toivottua tulosta! Kaikki viikonloput ja arki-illat tuhraantuvat asuntoesittelyissä...

Jotta asunnon etsiminen ei jatkuisi vuodesta toiseen, yhä useampi kodinvaihtaja siirtää kodin etsinnän kiinteistönvälittäjälle. Arjessa aika ei riitä kaikkeen ja on hienoa, jos ammattilainen siivilöi helmet.

Mitä tarkemmat ovat toivomukset, sen helpommaksi välittäjän kodinetsintä muodostuu. Kun toivelistalla on katu, kortteli, jopa yhtiö, kunto, kerros sekä koko ja budjetti, käärii välittäjä hihansa, kaivaa suurennuslasin esiin ja ryhtyy töihin. Toisinaan hän kiertelee kortteleita, mutta selaa myös yhtiöjärjestyksiä, tutustuu tilinpäätöstietoihin ja lähestyy osakkaita ostokirjeillä.

Toimeksiantosopimus antaa välittäjälle mahdollisuuden kertoa ostajan olevan valmiina. Ilman sopimusta tällainen markkinointi on vastoin hyvää välitystapaa.

Kun välittäjä löytää ostettavan kodin, joka ei ole julkisessa myynnissä, voi tarjousneuvotteluja käydä rauhassa. Kiinteistönvälittäjä arvioi hinnan aivan samalla tavalla kuin se arvioidaan myyntiä varten. Kun ostaja löytyy välittäjän kautta, välttää myyjä kaiken julkisen myyntiprosessin mukanaan tuoman hulinan, säästää myyntipalkkion sekä saa ammattilaisen hoitamaan neuvottelut ja laatimaan myyntidokumentit.

Toimeksiannon tekijällä ei ole taloudellista riskiä sopimuksesta. Ainoa riski on se, ettei sopivaa kotia löytyisikään. Välityspalkkio tulee maksettavaksi vasta, kun se oikea koti on löytynyt.


11: Puolison suostumus

Toki minä saan omistamani kodin myydä, kun haluan, väittää naimisissa oleva asiakas. Etpäs saakaan, jos asunto on aviopuolisosi kanssa yhteisenä kotinanne, vastaa nippelitiedotkin taitava välittäjä.

On tilanteita, joissa aviopuolisoiden yhteisen kodin omistaakin vain toinen. Vastoin monen luuloa, omistamaansa asuntoa ei saakaan myydä itsevaltiaan tavoin noin vain. Myynti vaatii myös ei-omistavan aviopuolison suostumuksen, kun asunto toimii tai voisi toimia yhteisenä kotina. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, onko omaisuus avio-oikeuden alaista omaisuutta vai ei. Suostumus tarvitaan myös avioeron sattuessa siihen asti, kunnes ositus tai omaisuuden erottelu on lainvoimaisesti toimitettu.

Aviopuolisoihin rinnastetaan myös rekisteröidyssä parisuhteessa olevat. Sen sijaan avopuolison suostumusta ei yhteisen kodin myyntitilanteessa tarvita.

Jos myytävänä on kiinteistö tai vuokraoikeuden kauppa rakennuksineen, ei asia ole aivan yksiselitteinen. Näissä tilanteissa tulee tarkistaa maanmittauslaitokselta, vaaditaanko ei-omistavan puolison suostumus.

Asunto-osakkeen kaupassa suostumuksen voi antaa vapaamuotoisesti. Yleensä kiinteistönväittäjä ottaa suostumuksen kirjallisena jo toimeksiantosopimusta tehtäessä tai allekirjoituksena viimeistään kauppakirjaan.


12. Varainsiirtovero

Verottaja on mainio. Kuten lähes kaikesta mitä kulutamme, niin myös vanhojen asunto-osakkeiden ostamisesta nappaa verottaja osansa. Tätä veroa kutsutaan varainsiirtoveroksi. Asunto-osakkeista se on 2 % ja veron maksaa ostaja sekä osakkeiden kauppahinnasta että osakkeisiin kohdistuvasta lainaosuudesta eli velattomasta kauppahinnasta.

Varainsiirtovero maksetaan välittäjän avulla tehdyissä asunto-osakekaupoissa kaupanteon yhteydessä. Maksusuoritusta varten tarvitaan veronmaksajan viitenumero, jonka välitysliike saa verottajalta. Välittäjän täytyy veromaksun lisäksi huolehtia myös varainsiirtoveroilmoituksen jättämisestä verottajalle. Niin kauan kun ilmoitusta ei ole tehty, pysyy maksettu varainsiirtovero maksamattomana verottajan silmissä.

Itsemyyjät maksavat varainsiirtoveron itse ja tekevät ilmoituksenkin itse. Mikäli varainsiirtovero jää syystä tai toisesta maksamatta, suorittamattomalle verolle tulee maksettavaksi veronlisäystä.

Mutta kaikki eivät maksakaan varainsiirtoveroa! Tästä vapaudesta nauttivat ensiasunnon ostajat. Vapauden saa, jos ei ole Suomessa tai muualla omistanut vähintään puolikasta asunnosta, on 18-39-vuotias, muuttaa ostettuun asuntoonsa kirjoille eli asumaan kuuden kuukauden kuluessa ja omistaa asunnosta vähintään puolet.

Vapaudesta nauttivat myös asumisoikeusasunnon hankkijat sekä lahjana ja testamentilla osakkeen saanut. Perintönä tai osituksena asunto-osakkeen saanut välttää varainsiirtoveron, jos on käyttänyt vastikkeena vain jaettavana olevaa varallisuutta.


13: Isännöitsijäntodistus

Isännöitsijäntodistus on yksi tärkeimmistä asiakirjoista asuntokaupassa. Siitä selviävät omistajan lisäksi lähes kaikki keskeiset ostajalle tärkeät tiedot. Niitä ovat esimerkiksi asunto-osakkeita rasittava osuus yhtiön lainoista, vastikkeiden suuruus, yhtiössä ja asunnossa tehdyt remontit, suunnitelmat tulevista remonteista, yhtiön omaisuus ja varustetaso sekä jopa osakkaalta maksamatta jääneet yhtiövastikkeet.

Välittäjä saa tilattua isännöitsijäntodistuksen vain voimassa olevalla toimeksiantosopimuksella. Hyvän välitystavan mukaan välitysliike ei puolestaan saa automaattisesti antaa isännöitsijäntodistusta asunnosta kiinnostuneille vaan ainoastaan ostotarjousta harkitseville.

Välittäjän on hankittava tuore isännöitsijäntodistus, kun toimeksiantosopimus on tehty. Toimeksiannon voimassaolon aikana todistus ei saa olla yli kolme kuukautta vanha. Kaupantekotilaisuuteen pyritään hankkimaan uusi isännöitsijäntodistus tai ainakin tarkistetaan, onko tiedoissa tapahtunut kauppaan vaikuttavia muutoksia.

Isännöitsijäntodistuksia on lähes yhtä monenlaisia kuin on isännöitsijätoimistojakin. Toisinaan yksinkertaisen tiedon löytäminen voi olla ammattilaisellekin haastavaa, sillä todistusten ulkoasulle ja asiakokonaisuuksien järjestykselle ei ole standardia. Asunto-osakeyhtiölaki kuitenkin säätelee isännöitsijäntodistuksen sisällön.

Isännöitsijä vastaa siitä, että todistuksen tiedot ovat oikeat ja ajan tasalla. Vaikka todistus on tärkeä dokumentti, ostajan ei pidä tehdä ostopäätöstä vain sen pohjalta. Kannattaa siis tutustua huolellisesti myös muihin taloyhtiön papereihin.


14: Käsiraha vai vakiokorvaus?

Ei ole kauaakaan, kun asuntonäytöille tultiin Valintatalon vadelmanpunainen muovikassi täynnä Kekkosen kuvalla varustettuja seteleitä. Niitä käytettiin käsirahana, jolla vahvistettiin asunto-osakkeen tarjous.

Asuntokauppa on muuttunut markka-ajoista, ja käsiraha liikkuu tietysti pankkiteitse. Käsirahan rinnalle on tullut nk. vakiokorvaus, joka on yhdessä sovittu summa, mutta jota ei makseta ostotarjouksen hyväksymisen yhteydessä. Asunto-osakkeiden kaupassa käsirahaa ja vakiokorvausta säätelee asuntokauppalaki.

Käsiraha eroaa vakiokorvauksesta myös siinä, että kun välitysliike on vastaanottanut käsirahan, ei muita tarjouksia voi ottaa vastaan. Jos tarjous hylätään, käteismaksu palautetaan heti sen maksajalle. Kun kauppa tehdään, käsiraha lasketaan osaksi kauppahintaa.

Vakiokorvausta käytetään erityisesti silloin, kun kaupat solmitaan lyhyen ajan sisällä. Käsiraha on tyypillinen tilanteissa, joissa kaupat tehdään useammassa osassa tai kaupantekoaika on useamman kuukauden päässä. Käsiraha maksetaan välitysliikkeen asiakasvaratilille, josta se tilitetään myyjälle kaupantekopäivänä.

Sekä käsirahan että vakiokorvauksen tarkoitus on olla ostotarjouksen vakuus, ei varausmaksu. Jos ostaja kieltäytyy perusteetta tekemästä kauppoja, hän menettää käsirahan tai on velvoitettu maksamaan vakiokorvauksena sovitun summan myyjälle. Jos myyjä kieltäytyy ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen perusteetta tekemästä lopullista kauppaa, hän palauttaa käsirahan ja on velvollinen maksamaan tarjouksessa sovitun korvaussumman.

Sekä käsirahan että vakiokorvauksen enimmäismäärä asunto-osakkeen kaupassa on 4 % kauppahinnasta, ei velattomasta kauppahinnasta.


15: Tilinpäätös

Tilinpäätös on nivaska aanelosia, joissa vilisee pelottavan isoja lukuja omissa sarakkeissaan. Asunto-osakeyhtiön tilinpäätös on se dokumentti, johon kannattaa perehtyä erityisellä hartaudella.

Tilinpäätöksen ensisivuilla on yleensä toimintakertomus, joka on lyhyt katsaus taloyhtiön perustietoihin ja tärkeimpiin tapahtumiin. Se antaa nopeasti yleiskuvan yhtiöstä ja kertoo hallituksen jäsenet.

Tuloslaskelma paljastaa, minkälaisista puroista taloyhtiö saa tulonsa. Hyödyllinen tieto on yhtiön vuokratuottojen määrä ja se, miten suurta osaa kaikista tuloista ne näyttelevät. Vuokrilla suora vaikutus osakkailta perittäviin hoitovastikkeisiin ja käyttökorvauksiin.

Kannattaa myös muodostaa käsitys, mihin taloyhtiö rahansa haaskaa. Paljonko valuu euroja hoitokustannuksiin, millaisia summia kuluu monenmoisiin korjauksiin ja mitä maksetaan isännöitsijätoimistolle ja huoltoyhtiölle? Voi olla tuhannen taalan paikka laskea, ovatko eri menoerät oikeassa suhteessa taloyhtiön kokoon ja kuntoon.

Mikäli taloyhtiöllä on ns. hoitolainoja, niiden lyhennykset ja korot maksetaan hoitovastikkeella. Osakkaille jyvitettyjen lainojen kulut katetaan erillisellä rahoitusvastikkeella.

Taseesta kannattaa vilkaista, paljonko taloyhtiön tilillä on rahaa eli minkämoinen puskuri yhtiöllä on yllättäviä menoja varten. Taseesta voi todeta myös taloyhtiön lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat.

Asuntosijoittaja kiinnittää tilinpäätöksessä erityistä huomiota siihen, miten pääomavastikkeet käsitellään kirjanpidossa. Onko ne tuloutettu vai rahastoitu? Tuloutus tarkoittaa, että korjausvastikkeen voi vähentää vuokratulon verotuksessa. Rahastointi puolestaan johtaa siihen, että korjausvastiketta ei voi vähentää verotuksessa, vaan sen voi huomioida vasta myyntitilanteessa luovutusvoiton veroa määriteltäessä.

Tilinpäätös tehdään asunto-osakeyhtiöissä vuosittain. Tilikausi voi olla kalenterivuosi, mutta myös jotakin muuta; heinäkuun alusta kesäkuun loppuun tai lokakuun alusta syyskuun loppuun.


16: Pohjapiirros

Asunnosta täytyy myynti-ilmoitusta ja esitettä varten olla pohjapiirros. Se on vaakatasoinen leikkauskuva asunnosta ja kertoo huoneiston nykyisestä huonejärjestyksestä. Mitä vanhempi kohde on ja mitä useammin kotia on muokattu, sitä haasteellisempaa tuoreen pohjapiirustuksen työstäminen on.

Toisinaan pohjapiirros löytyy isännöitsijäntoimistosta, mutta useimmiten sitä metsästetään "Arskasta" eli kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta. Pohjakuvan selvittäminen on välillä kuin salapoliisityötä - mielenkiintoista sellaista. Yhtiön alkuperäisiä kerroskohtaisia pohjapiirustuksia selaamalla löytyy jänniä yksityiskohtia ja ripaus kohteen historiaakin. Tämä jos mikä kiinnostaa ainakin kiinteistönvälittäjää, mutta yhä useammin myös ostajaa.

Vanha pohjapiirros apunaan välittäjä tarkistaa nykytilanteen, vertailee huonejärjestykset, seinien ja oviaukkojen paikat ja rustaa tarvittavat muutokset. Huoneet ovat mullin mallin; keittiö on siirretty olohuoneen nurkkaan ja vanha köökki muuttunut makuuhuoneeksi. Myös vanhoille taloille tyypilliset palvelijanhuoneet, alkovit tai isot hallit ovat usein saaneet uudet käyttötarkoitukset. Harakanvarpaita ja viivoja täynnä oleva tekele lähetetään siistittäväksi pohjapiirrosten ammattilaiselle. Näin ovien kääntösuunnat sekä paikat jääkaapille, liedelle, vesipisteelle, pesukoneelle, suihkulle ja vaikkapa kaakeliuunille tulee merkittyä omilla symboleillaan.

Pohjakuvassa on ihan syystäkin maininta "suuntaa-antava". Piirros ei yleensä ole mittakaavassa, mutta antaa yleiskuvan huonejärjestyksestä ja huoneiden koosta suhteessa toisiinsa.

Lähes jokaisessa asuntoesittelyssä tulee tilanteita, jossa remonttikärpäsen pureman saanut ostajakandidaatti koputtelee seiniä toivorikkaana ja kysyy: "Voiko tämän seinän kaataa?" Vastaus ei löydy pohjapiirroksesta ja välittäjänkin on hyvä pitää suunsa supussa. Nämä ovat asioita, joihin tarvitaan apuun teknistä isännöitsijää tai vastaavaa asiantuntijaa.


17: Asuntoesittely

Kodin yleisesittely alkaa sillä, että välittäjä miinoittaa lähitienoot esittelykylteillään. Mieluiten sellaisilla raskailla, joita eivät myrskyt kaada ja jotka näkyvät pimeimmilläkin umpikujilla. Kerrostalon alaovi salvataan pyöristä tutulla vaijerilukolla tai jeesusteipillä. Oviin sinitarroitetaan tarkemmat ohjeet ostajille perille löytämiseksi. Tämä kaikki on hoidettava ennen yleisesittelyn alkua. Performanssin yleisönä toimivat ne ostajakandidaatit, jotka ovat saapuneet paikalle etuajassa.

Yleisesittely aloitetaan täsmällisesti sovitulla kellonlyömällä. Bling blong! raikaa ovikello. Tästä se lähtee ja tunne on kiinteistönvälittäjälle aina taianomainen. Löytäisikö tämä koti uudet asukkaansa juuri noista ovikelloa soittavista? Odottavaa kutkutusta on varmasti myös oven toisella puolella. Olisiko tämä koti meidän?

Yleisesittelyt ovat mahdollisuus tutustua myynnissä oleviin koteihin. Iso osa kävijöistä on liikkeellä tositarkoituksella, jokunen hakemassa sisustusvinkkejä, muutama etsimässä omalle kodilleen sitä oikeaotteista välittäjää ja loput loputtoman uteliaita naapureita.

Yleisesittelyjen rinnalla järjestetään yhä useammin yksityisesittelyjä - ja varsinkin nyt korona-epidemian aikana. Silloin ostaja voi valita esittelylle mieleisensä päivän ja ajankohdan. Tavattaessa saa esittää välittäjälle mielin määrin kiperiä kysymyksiä, joita ulkopuoliset korvaparit eivät ole kuuntelemassa. Yksityisesittely mahdollistaa kurkkaukset talopesuloista saunatiloihin ja kellarikomeroista kuivaushuoneisiin. Välittäjäkin voi keskittyä vain tähän yhteen asiakkaaseen ja hänen tarpeisiinsa.

Myyjälle esittely, oli se sitten yksityisesittely tai yleisesittely, on aina juhlahetki. Koti puunataan samaan kuntoon kuin tulossa olisi ne parhaat vieraat. Välittäjän rooli on isännöidä tai emännöidä ja tuoda esille asunnosta ja yhtiöstä sen kaikki puolet.


18: Ensiasunnon ostaja

Ensiasunnon ostajaa verottaja käsittelee aivan eri tavoin kuin tavallista kodinvaihtajaa. Ensiasunto voi olla kerrostaloasunto, rivitalo tai paritalo tai mikä tahansa asunto-osake. Se voi olla kiinteistökin, joita omakotitalot yleensä edustavat. Autotalli, toimistotila tai pelto eivät ole ensiasuntoja.

Ensiasunnon ostajan etu on se, ettei hän maksa varainsiirtoveroa laisinkaan. Mutta jotta ensiasunnon ostajan statuksen verottajan silmissä saa, täytyy tietysti täyttää tietyt kriteerit.

Täytyy omata nuoruutta, olla toki täysikäinen, mutta enintään 39 vuotta täyttänyt. Jos ensiasunnon hankintaa odottaa 40-vuotispäivään, juna meni jo!

Omistusosuuden asunnosta tulee olla vähintään 50 prosenttia. Jos on aikaisemmin omistanut puolet tai enemmän asunto-osakkeesta tai kiinteistöstä Suomessa tai ulkomailla, eivät ensiasunnon ostajan ehdot täyty.

Ostettu asunto tulee olla tarkoitettu omaan vakituiseen asumiseen. Vakituiseksi asunnoksi se katsotaan, kun siihen muuttaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asunnon hankintapäivästä. Tässä verottaja on armoton ja tarkistaa ilmeisen säännönmukaisesti, että kirjat ovat siirtyneet ensiasuntoon.


19: Lunastuslauseke

Yleensä asunto-osakkeen tai autopaikkaosakkeen saa vapaasti myydä kenelle haluaa. Mutta ei aina. Jos asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ja isännöitsijäntodistuksessa on maininta lunastusoikeudesta, kannattaa tuo pykälä lukea huolellisesti.

Lunastusoikeus antaa yhtiön muille osakkaille mahdollisuuden lunastaa yhtiön ulkopuoliselle myydyt asunto-osakkeet samaan ostohintaan. Lunastusoikeus koskee yleensä myytyjä tai lahjoitettuja osakkeita. Yleensä se ei koske testamentilla saatua omaisuutta tai tilannetta, jossa ostaja on jo osakkaana yhtiössä tai on myyjän lähisukulainen tai aviopuoliso. Tarkemmat rajoitteet kerrotaan yhtiöjärjestyksessä.

Kun ostaja on löytynyt, kannattaa kaupat tehdä aikailematta. Jotta lunastusaika lähtee kulumaan, tulee omistusoikeus siirtää. Yleensä ostaja ei maksa koko kauppasummaa, vaan osan siitä. Kun lunastusaika on umpeutunut, eikä lunastusta ole tehty, maksetaan loppukauppahinta. Lunastusaikana asuntoon ei kannata muuttaa, eikä varsinkaan aloittaa remonttia, sillä huoneiston tulee olla samassa kunnossa kuin se on myydessä.

Verottaja vaatii, että jos asuntokaupassa on mukana välittäjä, ostaja maksaa varainsiirtoveron kaupantekotilaisuudessa. Jos lunastus tapahtuu, alkuperäinen ostaja joutuu anomaan varainsiirtoveron palautusta.

Jos on osakkaana yhtiössä, jossa on lunastusoikeus, kannattaa oikeuteen liittyvät määräajat lunastusilmoituksen lähettämiselle, lunastusvaatimuksen esittämiselle sekä lunastushinnan maksamiselle selvittää tarkasti. Tyypillinen lunastusaika on kahdesta viikosta kuukauteen.

Lunastusoikeutta on pidetty tyypillisenä Helsingin kantakaupungin vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä.

Uusissa asunto-osakeyhtiöissä on puolestaan tyypillistä, että ainoastaan autopaikkaosakkeisiin kohdistuu lunastusoikeus. Molemmissa on ollut taka-ajatuksena se, että yhtiön osakkaat voivat vaikuttaa siihen, kenelle osakkeet myydään. Autopaikkojen osalta tällä halutaan varmistaa, että mahdollisimman moni osakkaista pääsee niistä nauttimaan, eivätkä ne valu talon ulkopuolella asuville tai sijoittajille.


20: Esite

Saako olla esite? tuputtaa välittäjä asuntoesittelyssä. Moni nappaa sen mukaansa, kohteliaisuussyistä, uteliaisuuttaan tai tarpeeseen. Löytyyhän siitä kaikki tarpeellinen tieto käsityksen muodostamiseen niin asunnosta kuin asunto-osakeyhtiöstäkin. Virallinen myyntiesite on näytöllä annettava tai sähköisesti välitysliikkeen järjestelmästä lähetettävä brosyyri, jossa on aina päivämäärä.

Esittelyssä on oltava saatavilla esite, joka kattaa ainakin asuntomarkkinointiasetuksessa määritellyt vähimmäistiedot. Kiinteistömaailmalla esite on toimitettavissa asiakkaille myös pdf-muodossa sähköpostitse. Välittäjä käyttää aikaa ja vaivaa kerätessään esitteen tiedot eri lähteistä. Esitettä pääsee työstämään vasta kun viimeinenkin dokumentti ja isännöitsijäntodistus ovat saapuneet, pohjakuva on puhtaaksi piirretty ja valokuvat otettu.

Esitteessä kerrotaan mm. huoneiston varustetasosta huone ja tila kerrallaan sekä mikä kuuluu kauppaan ja mikä ei. Taloyhtiöstä mainitaan mm. sen omistukset, vuokratulot, tehdyt ja tulevat remontit, yhteiset tilat, autopaikat, huoneistojen määrä, kiinnitykset sekä velat. Esitteessä on selkeästi tieto pyydetystä myyntihinnasta ja velattomasta myyntihinnasta sekä mahdollisesta velkaosuudesta ja asunnon vapautumisaika. Esitteestä löytyvät myös osakkaan asumiskustannukset, kuten vastikkeet, vesimaksut sekä yhteisten tilojen, kuten saunan tai pesutuvan käytöstä seuraavat maksut. Laadukkaiden huoneistokuvien rinnalla esitteestä löytyy aina pohjapiirros.

Asunnon myyjä tarkistaa ja hyväksyy esitteen aina ennen asunnon julkaisua myyntiin. Jos kohteen tiedoissa tapahtuu muutoksia myyntiprosessin aikana, välittäjän tehtävänä on päivittää tiedot esitteeseen. Eniten skarppausta vaaditaan välittäjältä vuosittaisten yhtiökokousten sesonkina. Silloin nimittäin päivitetään yhtiön vastikkeet, vesimaksut sekä remonttisuunnitelmat.

Vaikka asuntoportaaleissa pyritään julkaisemaan mahdollisimman laajasti tietoa sekä asunnosta että yhtiöstä, eivät ne sisällä kaikkea sitä tietoa, mitä esitteestä löytyy. Siksi ostopäätöstä tehdessä tuleekin tutustua huolellisesti myös taloyhtiön dokumentteihin ja isännöitsijäntodistukseen.


21: Vastikkeet

Yhtiövastike, hoitovastike, rahoitusvastike, pääomavastike, erityisvastike ja mitä näitä onkaan!

Kun ostaja selvittää myyntihinnan lisäksi asunnon juoksevia asumiskustannuksia, hän törmää niin monen nimisiin vastikkeisiin, että pää menee pyörälle ja kukkarot nyörit kiristyvät! Samasta rahanmenosta saatetaan käyttää eri nimiä eri dokumenteissa. Yleisnimi yhtiövastike kattaa sekä hoitovastikkeen että rahoitusvastikkeen.

Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön peruskustannukset, kuten esimerkiksi lämmityskustannukset, kiinteistövero, vakuutukset, isännöitsijän palkkio, siivous- ja huoltokustannukset sekä korjaukset. Runsaslumisina talvina lumenauraus tai pakkastalvina lämmitys ovat merkittäviä menoeriä, joihin tulee myös varautua. Yleensä käyttövedestä kerätään maksu pääluvun mukaan tai yhä useammin todellisen kulutuksen mukaan. Jos vesi sisältyy vastikkeeseen, kannattaa sekin huomioida kuukausittaisia kuluja vertailtaessa.

Moni ostaja vertailee hoitovastikkeiden määrää ja laittaa yhtiöt paremmuusjärjestykseen alhaisimman vastikkeen mukaan. On hyvä muistaa, että hoitovastiketta tulisi kerätä myös mahdollisin yllättäviin menoihin, jotta taloyhtiöllä olisi puskuria pahan päivän varalta. Jos vastike on normaalia matalampi tai korkeampi, on syytä tarkistaa, mitä se sisältää ja mitä sillä katetaan. Kannattaa siis kurkata tilinpäätöksestä, minkä verran taloyhtiön tilillä on ollut rahaa. Silloin pystyy arvioimaan, onko taloyhtiöllä paineita hoitovastikkeen muuttamiseen.

Mitä ovat pääomavastike vai rahoitusvastike? Silloin kun taloyhtiön mittavat remontit rahoitetaan lainalla, se jyvitetään neliö-, jyvitetty neliö- tai osakeperusteisesti. Osakkaalla on mahdollisuus maksaa oma osuutensa pois tai lyhentää lainaosuuttaan ja siihen kohdistuvia korkoja rahoitusvastikkeen muodossa. Toinen vaihtoehto on ottaa oma laina pankista ja maksaa taloyhtiön laina pois.

Entä korjausvastike ja erityisvastike? Mikäli taloyhtiössä on tiedossa isoja remontteja, voidaan rahaa kerätä korjausvastikkeen muodossa myös etukäteen. Jos näin tehdään, tulee raha korvamerkitä keräämällä erikseen korjausvastiketta. Erityisvastike voi olla vaikkapa yhtiön yhteen portaaseen rakennetusta hissistä syntyvät vain kyseisen rapun osakkaita koskevat kulut.

Mikä sitten on tontinvuokravastike? Yhä useammin uusissa yhtiöissä asunto-osakeyhtiö ei itse omista tonttia. Osakkaat voivat lunastaa tonttiosuutensa pois tai maksaa siitä kuukausittaista tontinvuokravastiketta.


22: Uudiskohde

Linjasaneeraus, vesikattoremontti, hissien peruskorjaus, pihakannen kunnostus. EVVK! Uutuuttaan kiiltävät pinnat, modernit materiaalit, nykyaikainen tekniikka, innovatiiviset keittiöt, spa-tasoiset kylpyhuoneet sekä asumisen sietämätön keveys vuosikymmeniksi eteenpäin saavat valitsemaan uuden asunnon eli uudiskohteen!

Kun ostaja on ajoissa liikkeellä uudiskohteen kanssa, hän ehtii vaikuttamaan kodin materiaali- ja sisustusvalintoihin. Mitä aiemmin ostopäätöksen tekee, sitä paremmin kodin ulkonäköön ja ominaisuuksiin pääsee kertomaan mielipiteensä. Myös lisä- ja muutostyöt saattavat olla vielä mahdollisia toteuttaa.

Ostopäätöksen tekohetkellä uudiskohde voi olla vasta ennakkomarkkinoinnissa tai jo rakenteilla tai jopa täysin muuttovalmis.

Ennakkomarkkinointi tarkoittaa tilannetta, jossa kohteen rakentamista ei ole vielä aloitettu, mutta huoneistoja on silti mahdollista varata. Tällöin maksetaan varausmaksu, joka lasketaan myöhemmin osaksi asunnon myyntihintaa. Varaus ei vielä sido myyjää rakentamaan. Varaus muuttuu sovittuna ajankohtana molempia sitovaksi. Jos tätä hetkeä ennen peruuttaa varauksen, saa maksun kokonaan takaisin.

Uudiskohteissa kauppa tehdään aina kirjallisena. Useimmat asunto-osakkeiden uudiskohteet ovat niin kutsuttuja RS-kohteita (rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema turvajärjestelmä), jotka on kytketty asuntokauppalain rakentamisvaiheen suojajärjestelmään. Pankki valvoo sekä ostajan että myyjän etuja. Uudiskohteessa tulee olla voimassa kaksi vakuutusta, rakentamisaikainen vakuutus (vuoden voimassa) ja suorituskyvyttömyysvakuutus. Jälkimmäisen täytyy olla voimassa, kunnes kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy rakennuksen käyttöönotettavaksi.

Uudiskohteen maksuerät maksetaan rakentamisvaiheiden mukaan useammassa erässä.

Rakennusvaiheessa myydyn kodin kauppakirjaan merkitään arvioitu valmistumispäivä. Ennen asunnon lopullista valmistumista on ostajalla oikeus tehdä muuttotarkastus ja ilmoittaa kirjallisesti puutteista sekä virheistä. Havaitut virheet pitää yleensä korjata ennen asuntoon muuttoa, mutta osa virheistä saatetaan korjata vasta vuositarkastuksen yhteydessä.

Vuositarkastus tehdään 12-15 kuukauden päästä siitä, kun rakennusvalvoja on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi. Tarkastus on todella tärkeä, sillä jos siihen mennessä ilmenneitä virheitä ei ilmoita, voi menettää oikeutensa vaatia niiden korjaamista. Ostaja kertoo virheistä ja puutteista täyttämällä virheilmoituslomakkeen, jonka myyjän edustaja käy asunnolla läpi. Virheet pitää korjata asuntokauppalain edellyttämällä tavalla.


23: Ostotarjous

Sydän sanoo: Tämän mä haluan! Välittäjä pyytää: Hold your horses, dear!

Annetaanhan vielä hetki järjelle. Ostaja tavaa välittäjältä saamaansa esitteen, isännöitsijäntodistuksen ja yhtiön paperit. Jäikö kysyttävää? Jos jäi, välittäjä selvittää. Jos ei, siirrytään neuvottelemaan tarjouksen sisällöstä.

Suullinen tarjous olisi kirjallisen rinnalla pätevä, mutta sen sisältöä on jälkeenpäin mahdotonta näyttää toteen. Siispä laaditaan ostotarjous kirjallisena.

Kaikki saadut kirjalliset dokumentit listataan ostotarjoukseen. Siihen kirjataan myös, milloin asuntokaupat tehdään eli omistajuus viimeistään siirtyy sekä milloin huoneisto vapautuu eli hallinta siirtyy ostajalle. Tärkeää on mainita, mistä alkaen ostaja ottaa vastikkeet vastatakseen. Huipputärkeää on asettaa sanktiot tilanteisiin, että kaupan osapuolet perusteettomasti kieltäytyvätkin kaupoista tai myyjä ei luovuta asuntoa silloin kun on sovittu.

Ostotarjoukseen voidaan kirjata myös ehtoja. Tyypillisimmillään ne ovat pankin lainalupaus tai oman asunnon myynti. Lisäksi tulee olla maininta siitä, mihin mennessä ehdon tulee täyttyä. Jos lainaa ei saa tai oma asunto jää myymättä sovittuun päivämäärään mennessä, tarjous raukeaa eikä se sido ostajaa.

Tarjouksessa määritellään, onko kauppa nk. käteiskauppa eli maksetaanko kauppahinta kerralla vai useammassa erässä. Moniosaisia kauppoja tehdään, jos huoneisto vapautuu pitkän ajan kuluttua. Yleisin syy taitaa olla yhtiön lunastuspykälä. Ensimmäinen osa on vaikkapa 10-20 % kauppahinnasta, ja vasta jos lunastusta ei tapahdu, maksetaan loput. Moniosaisen kaupan osalta mainitaan aina maksupäivät.

Toimeksiantosopimuksen saamalla välittäjällä on velvollisuus huolehtia sekä myyjän että ostajan eduista. Tuhannen taalan paikka on se, kun ostaja tekee päätöksen ostohinnasta. Kannattaa ottaa välittäjästä kaikki hyöty ja ilo irti ja hyödyntää tämän ammattitaitoa. Hän on asiantuntija, joka osaa kertoa alueella ja jopa samassa yhtiössä toteutuneet myyntihinnat. Hän valottaa, miten ne on suhteutettava nyt myynnissä olevaan kotiin ja siitä pyydettävään hintaan.

Hyvän välitystavan mukaan tarjouksen tulee olla voimassa 24 tuntia. Näin jää riittävästi aikaa neuvotella tarjouksesta myyjän kanssa. Vaikka ostaja tarjoaa pyydetyn hinnan, voivat siinä mainitut muut ehdot olla sellaisia, joita myyjän tulee päästä harkitsemaan rauhassa. Todella lyhyt voimassaoloaika ei ole kenenkään edun mukaista.

Myyjän tulee vastata ostotarjoukseen sen voimassaoloaikana eli hylätä, hyväksyä tai antaa oma vastatarjous. Vastatarjouksessa myyntihinnan lisäksi voi muuttua vaikkapa huoneiston vapautumisaika. Myyjän kannattaa harkita tarkkaan, onko järkevää antaa vastatarjous, koska se mitätöi ostajan tarjouksen eikä näin enää sido tätä.

Välittäjän tulee antaa vastaus kirjallisesti tarjouksen voimassaoloaikana. Se voi tapahtua tekstiviestillä tai sähköpostilla.


24: Digitaalinen asuntokauppa eli DIAS-kauppa

Kaupantekotilaisuus. Hetki, jota myyjä, ostaja ja välittäjä ovat kovin odottaneet. Mukana on toisinaan vahvoja tunteita luopumisen tuskasta aina onnen kyyneleisiin. Ollaanhan yhden elämän suurimman hankinnan tai myynnin äärellä.

Kesäkuusta 2019 alkaen asuntokaupat on voinut hoitaa sähköisesti. Tässä DIAS-nimisessä Suomessa kehitetyssä asunto-osakekaupan alustassa ovat mukana useimmat Suomen suurimmista pankeista.

Etenkin näin korona-epidemian aikana DIAS-kauppa on mahdollistanut turvallisen asuntokaupanteon kaikille osapuolille.

Digikauppa onnistuu, vaikka kaikki osapuolet ovat eri puolilla Suomea tai maapalloa. Pankit hoitavat osakekirjojen siirtomerkinnät ja rahavirrat, ostaja ja myyjä allekirjoittavat kauppakirjan sähköisesti eli pankkitunnuksillaan kännykällään tai tietokoneella, siellä missä sattuvat olemaan.

Välittäjä on ennen digikauppaa tarkistanut, että DIAS-kaupan ehdot täyttyvät: käytetty asunto-osake (ei uudiskohde), paperiset osakekirjat, osakekirjat ovat myyjän pankissa, yhtiössä ei lunastusoikeutta, molemmat osapuolet Suomen kansalaisia ja yksityishenkilöitä (ei yritys, ei kuolinpesä, ei edunvalvonnassa), molemmilla osapuolilla on asuntolaina, kauppahinta maksetaan yhdessä erässä ja omistusoikeus siirtyy kaupanteossa.

Välittäjä käynnistää kaupankäynnin käytössä olevassa välitysjärjestelmässä. Kauppakirjan liitteet siirtyvät digitaalisesti molemmille osapuolille. Pankit hoitavat kauppaan liittyvät maksut sekä osakekirjan siirron siirtomerkintöineen. Ostajat saavat kutsun allekirjoittaa kaupat pankkitunnuksillaan sekä valtuuttavat pankit suorittamaan maksut ja osakekirjan siirtomerkinnän. Pankit hoitavat vielä varainsiirtoveron ja välityspalkkion maksamisen.

Ja niks naks, kaupat on tehty! Välittäjä lataa järjestelmästä kaupankäyntiin liittyvät asiakirjat, tekee varainsiirtoveroilmoituksen verottajalle sekä lähettää kauppadokumentit isännöitsijälle. Homma on hoidettu parhaimmillaan joissakin tunneissa, mutta ainakin muutamassa päivässä.


Kirjoittaja: Espoon Kodit Oy, toimitusjohtaja, yrittäjä Hannu Salo (insinööri, LKV, BBA)


Piditkö lukemastasi? Tämän ja paljon muuta hyödyllistä voit lukea ja hyödyntää omassa sijoitustoiminnassasi liittymällä Sijoittajaverkosto.Fi-palvelun jäseneksi allaolevalla painikkeella. Jäsenyys on ilmainen ja voit milloin tahansa lopettaa jäsenyyden halutessasi.