Sanasto 

Sanasto asunto- ja kiinteistökauppaan liittyen

(Lähde: Maanmittauslaitos, SKVL ja Wikipedia)

Ainesosa

Kiinteistön kaupassa kiinteistöön katsotaan kuuluvaksi sen ainesosat ja tarpeisto, jollei muuta ole sovittu. Maakaaressa ei ole säädetty, mitä kiinteistön ainesosiin tai tarpeistoon kuuluu. Oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota mm. siihen, miten esite on liitetty kiinteistöön, ja siihen, onko esine kiinteistön pysyvän tavanomaisen käytön kannalta tarpeellinen. Kiinteistön keskeisimpiä ainesosia ovat maa-ainekset ja kasvit, puut ja pensaat sekä rakennukset ja rakennelmat. Lisäksi ainesosia ovat kiinteistön pysyvää käyttöä varten liitetyt esineet, kuten vesijohdot, puhelinpylväät, lipputanko, portti ja laituri. Ks. Maakaari, Tarpeisto


Asemakaava

Maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa yksityiskohtaisin kaava. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Asemakaavan hyväksyminen
Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla laadittu satoja asemakaavoja. Kun kaava on hyväksytty, alue on rakennuskiellossa, kunnes kaava on saanut lainvoiman. Uuden asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, vähäisen muutoksen voi hyväksyä kunnanhallitus tai lautakunta.


Asemakaavan merkinnät
Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon kunnan kehitys ja ajanmukaisuus. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Asemakaavassa esitetään yleensä rakennusten muoto ja sijoittuminen, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti ja mitoitus, kerrosala, rakennustapaa koskien esimerkiksi julkisivumateriaalit, ääneneristysmääräykset, väestönsuojelutapa ja tontin huleveden käyttö. Kaavamerkinnät on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, mutta asemakaavalla pyritään määräämään vain välittömästi maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Kaavaan merkitään myös tonttien tehokkuusluku. Asemakaavassa voidaan myös määrittää ja määrätä alueen suojelukohteet.


Arviokäynti
Arviokäynti on asunnonvaihtoprosessin ensimmäinen askel. Kun kutsut välittäjän arviokäynnille, hän laatii kodistasi perustellun hinta-arvion sekä kertoo kodin myyntinäkymistä. Arviokäynti ei vielä sido mihinkään, ja usein asunnon myyjä saattaakin pyytää arvion muutamalta eri välittäjältä ennen toimeksiantosopimuksen solmimista.


Asunto-osake
Asunto-osake on osake, joka oikeuttaa yksin tai yhdessä muiden osakkeiden kanssa hallitsemaan asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa.


Asunto-osakeyhtiö
Lain mukaan asunto-osakeyhtiöksi kutsutaan osakeyhtiötä, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston/huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määritelty asuinhuoneistoiksi. Kts. Asunto-osakeyhtiölaki.


Asunto-osakeyhtiölaki (AOYL)
Asunto-osakeyhtiölaki on laki, jota sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin, jotka täyttävät asunto-osakeyhtiön määritelmän (ks. Asunto-osakeyhtiö). Nykyinen laki on tullut voimaan 1.7.2010, jolloin siihen tuli merkittäviä muutoksia.


Auktorisoitu kiinteistönarvioija (AKA)
Auktorisoitu kiinteistönarvioija on Keskuskauppakamarin hyväksymä asiantuntija, jonka ammattitaitoa voidaan tarvita esimerkiksi vaativimpien kiinteistökauppojen, vakuusarviointien, ositusten, perinnönjaon tai riitatilanteiden yhteydessä. Auktorisoidun kiinteistönarvioijan tehtävänä on määritellä kiinteistön arvo toimeksiannon perusteella.


Avioehto
Ehto, jolla määrätään avio-oikeudesta, yleensä sen poissulkemisesta. Avioehto voidaan sisällyttää myös lahjakirjoihin ja testamentteihin.


Avioehtosopimus
Aviopuolisoiden keskinäinen sopimus avio-oikeudesta. Avioehtosopimuksella yleensä poissuljetaan avio-oikeus toisen tai kummankin omaisuuteen kokonaan tai osin. Avioehtosopimuksen tulee, jotta se olisi pätevä, olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Avioehtosopimus on lisäksi rekisteröitävä maistraatissa.


Avio-oikeus
Puolison oikeus toisen puolison omaisuuteen avioliito päättyessä, eli avioeron tai kuoleman tapahtuessa. Avio-oikeus toteutetaan osituksessa siten, että puolisoiden omaisuus ja velat lasketaan yhteen ja siten saatu varallisuus jaetaan tasan. Avio-oikeus toteutetaan antamalla tasinkoa.


Emäkiinteistö
Lohkomisen kohteena oleva kiinteistö tai yhteinen alue.


Ennakkomarkkinointi
Ennakkomarkkinoinnilla tarkoitetaan sellaisen kohteen markkinoimista, joka on vasta suunnitteilla tai rakenteilla. Ennakkomarkkinoinnin tarkoituksena on kartoittaa tulevan kohteen kiinnostavuutta ostajien keskuudessa. Kohteesta kiinnostuneet maksavat kohteesta tavallisesti varausmaksun, joka lasketaan osaksi kauppahintaa. Jos kohde ei toteudu, maksu palautetaan.


Ennakkotarkastusvelvollisuus
Ostajalle kuuluva velvollisuus tarkastaa asunto tai kiinteistö ennen kauppaa. Ostaja ei voi virheenä vedota seikkaan, josta hän on ollut tai hänen olisi tullut olla tietoinen ostopäätöstä tehdessään.


Energiatodistus
Energiatodistus on rakennuksen ominaisuuksiin perustuva todistus, joka kertoo ostajalle rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiatodistus on esitettävä pääsääntöisesti aina myynnin yhteydessä, mikäli kohteena on uudisrakennus, asuinkerrostalo, rivitalo tai vuoden 1980 jälkeen rakennettu pientalo. 1.7.2017 lähtien myös ennen vuotta 1980 käyttöönotetuista pientaloista tulee esittää energiatodistus.


Ennakkomarkkinoitava kohde
Ennakkomarkkinoinnilla selvitetään, kuinka kiinnostuneita asunnonostajat ovat tulevasta kohteesta. Ennakkomarkkinointi aloitetaan, kun alustavat asuntokohtaiset tiedot ovat jo selvillä, mutta lopullista päätöstä kohteen aloittamisesta ei ole vielä tehty.


Ennakkotarkastus
Ennen uuden asunnon valmistumista järjestetään asunnon ennakko- ja/tai lopputarkastustilaisuus. Tarkastustilaisuudessa saat mukaasi lomakkeen, johon voit merkitä asunnossa mahdollisesti vielä olevat puutteet. Mahdolliset puutteet pyritään aina korjaamaan kuntoon ennen tulevaa muuttopäivää. Sellaiset virheet, jotka eivät suoranaisesti haittaa asumista, siirretään usein korjattavaksi vuosikorjausten yhteyteen.


Ensiasunto
Ensiasunnon ostajaksi katsotaan kaupantekohetkellä 18-39-vuotias henkilö, joka ei ole aiemmin omistanut asunnosta tai asuinrakennuksesta yli 50 %, ja jonka asunto on tulossa asuinkäyttöön kuuden kuukauden kuluessa kaupanteosta. Varainsiirtoverolain mukaan ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos hän täyttää kaikki laissa määrätyt edellytykset.


Erillistalo
Erillistaloiksi kutsutaan samalla tontilla olevia erillisiä asuintaloja, joita hallitaan asunto-osakeyhtiömuotoisesti tai hallinnanjakosopimuksella.


Erityinen etuus tai oikeus
Henkilön tai kiinteistön hyväksi kiinteistöön perustettu oikeus. Maanmittauslaitoksessa kirjattavia olevia erityisiä oikeuksia ovat sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva vuokraoikeus tai muut käyttöoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus sekä oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus. Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi taikka jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä.


Erityisjälkisäädös
Testamentin määräys siitä, että tietty omaisuus tai tietty omaisuuserä on testamentin tekijän kuoleman jälkeen menevä määrätylle taholle.


Esisopimus kiinteistön kaupassa
Sopimus tulevasta kiinteistön kaupasta. Jotta esisopimus olisi sitova, se tulee tehdä maakaaren määrämuotovaatimusten mukaisesti.


Etuosto-oikeus
Etuosto-oikeudesta annetussa laissa etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä, sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Myyjä ei voi vedota sellaiseen kaupan ehtoon, josta hän ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut kunnalle ja josta kunta päättäessään etuosto-oikeuden käyttämisestä ei muutoinkaan tiennyt. Kunnan asema kolmanteen henkilöön nähden on sama kuin ostajalla.


Halkominen
Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan kiinteistön yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esimerkiksi perinnönjaossa. Tila jaetaan osakkaiden kesken lainhuudoista ilmenevien osuuksien suhteessa. Halkomista voi hakea maanmittauslaitokselta kuka tahansa omistajista, jolla on lainhuuto tilan määräosaan.


Hallinnanjakosopimus
Kiinteistö voidaan omistaa määräosin, esimerkiksi puoliksi. Määräosin omistetun kiinteistön omistajat voivat tehdä keskinäisen sopimuksen kiinteistön käytöstä ja hallinnasta. Tällaista sopimusta kutsutaan hallinnanjakosopimukseksi. Hallinnanjakosopimus voi koskea määräosin omistettua kiinteistöä, kuten tilaa tai tonttia, siitä luovutettua määräalaa ja kirjaamisvelvollisuuden alaista vuokra- tai muuta käyttöoikeutta. Hallinnanjakosopimukseen ei kohdistu erityisiä muoto- tai sisältövaatimuksia. Yhteisomistajat voivat sopia hallinnan jaosta itselleen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Hallinnanjakosopimus on kuitenkin aina syytä tehdä kirjallisesti. Sopimuksessa on mainittava sopijapuolet sekä yksilöitävä sopimuksen kohteena oleva kiinteistö. Esimerkiksi paritalokiinteistöjen osalta on tyypillistä, että hallinnanjakosopimuksella osoitetaan kummankin yhteisomistajan yksinomaiseen hallintaan toinen rakennukseen kuuluvista asunnoista sekä tietty osa piha-alueesta.


Hallinnonluovutuskokous
Noin 2-3 kuukauden kuluttua kohteen valmistumisesta pidetään yhtiökokous, jota kutsutaan hallinnonluovutuskokoukseksi. Kutsu kokoukseen postitetaan osakkeenomistajille hyvissä ajoin ennen kokousta. Tässä kokouksessa asunto-osakeyhtiön hallinta siirtyy rakennuttajalta asunnon ostajille eli osakkaille. Tämä on uusien asukkaiden ensimmäinen yhteinen kokoontuminen, jossa mm. valitaan yhtiölle hallitus. Lisäksi kokouksessa jaetaan paljon tärkeää tietoa taloyhtiöstä ja asumiseen liittyvistä asioista.


Hallintakohderekisteri
Hallintakohderekisteri on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä rekisteri. Rekisteri yhdistää eri viranomaisten ja muiden toimijoiden asunto-osakeyhtiöiden ja osakehuoneistojen sekä muiden osakkeilla hallittavien tilojen taloudellisia ja teknisiä tietoja.


Hallintaoikeus
Asunto-osakkeen omistusoikeus antaa oikeuden määrätä omaisuudesta omistajan haluamalla tavalla, kuten hallita, käyttää, myydä, lahjoittaa ja määrätä siitä testamentilla. Asunto-osakkeen hallinta- ja käyttöoikeus antaa saajalleen huomattavasti rajoitetumman oikeuden; hän saa vain hallita tai käyttää omaisuutta. Asunto-osakkeen luovutussopimuksessa voidaan sopia hallintaoikeuden siirtymisestä luovutuksensaajalle omistusoikeuden siirtymisestä poikkeavasti. (tai eri aikaan kuin omistusoikeuden siirtymisestä). Hallintaoikeus voi perustua myös muuhun kuin asunto-osakkeiden omistukseen, esimerkiksi sopimukseen (huoneenvuokrasopimus, asumisoikeussopimus). Hallinta voi perustua myös laissa olevaan säännökseen (esim. lesken oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon tai asunto-osakeyhtiön oikeus ottaa huoneisto hallintaansa). Mm. seuraavat omistajan hallintaoikeuden rajoitukset on mahdollista rekisteröidä huoneistotietojärjestelmään: lesken hallintaoikeus, testamenttiin perustuva käyttöoikeus,
testamenttiin sisältyvä vallintarajoitus, osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan.


Hallintaoikeuden siirtymispäivä
Hallintaoikeuden siirtymispäivä on päivä, jolloin huoneiston hallintaoikeus siirtyy. Voi olla eri päivämäärä kuin asunto-osakkeen omistusoikeuden siirtymispäivä.


Hankintameno-olettama
Hankintameno-olettamaa käytetään luovutusvoittoa laskettaessa todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden menojen sijasta, jos se on verovelvolliselle edullisempi. Todelliseen hankintamenoon rinnastetaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo, joka myös on vaihtoehtoinen hankintameno-olettaman kanssa. Voiton hankkimisesta aiheutuneet menot sisältyvät hankintameno-olettamana vähennettävään määrään, joten niitä ei saa vähentää hankintameno-olettaman lisäksi. Hankintameno-olettaman määrä on aina vähintään 20 %, mutta jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähennettävä määrä on 40 % luovutushinnasta. Oikeus hankintameno-olettaman käyttämiseen on luonnollisella henkilöllä, kotimaisella kuolinpesällä ja yhteisetuudella.


Hyvä välitystapa
Välityslainsäädännössä säädetään, että välitystoiminnassa on noudatettava hyvää välitystapaa, mutta laissa ei ole tarkempaa määritelmää, mitä hyvä välitystapa käytännössä tarkoittaa. Hyvän välitystavan ohje on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton laatima ohje, jossa alan pelisäännöt on kiteytetty yhteen.


Hallintaoikeussopimus
Hallintaoikeussopimus on sopimus, jolla osakkeenomistaja luovuttaa huoneiston hallintaoikeuden toiselle sopimuksessa tarkemmin säädetyin ehdoin, esimerkiksi osaomistussopimus, huoneenvuokrasopimus, asumisoikeussopimus.


Hallintaoikeuden rajoitus
Hallintaoikeuden rajoituksella tarkoitetaan sitä, että osakehuoneiston omistaja ei voi ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta luovuttaa huoneistoa edelleen tai hakea panttauksen rekisteröintiä. Tällainen käyttöoikeus voidaan merkitä osakehuoneistolle oikeuden haltijan hakemuksesta tai joissakin tapauksissa myös viran puolesta. Hallintaoikeuden rajoituksia ovat esimerkiksi testamenttiin perustuva asunnon käyttöoikeus ja lesken oikeus hallita asuntoa.


Haltija
Haltija on henkilö tai muu taho, jolla on hallintaoikeus johonkin huoneistoon.
Hallintaoikeuden voi saada omistuksen tai muun sopimuksen (esim. asumis- tai osaomistussopimus, lesken hallintaoikeus) kautta.


Hitas
Hitas on Helsingissä käytössä oleva asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on turvata, että asuntojen hinnat perustuvat niiden todellisiin tuotantokustannuksiin. Enimmäishinnan sääntely kohdistuu sekä uusiin että vanhoihin Hitas-asuntoihin. Hitas-rekisteriä ylläpitää ja jälleenmyyntiä valvoo kiinteistöviraston asunto-osasto.


Hoitovastike
Hoitovastiketta kerätään yhtiön hoitokulujen kattamiseksi. Hoitovastikkeella katetaan mm. taloyhtiön hallinto-, käyttö-, huolto-, lämmitys-, sähkö-, jätehuolto-, vakuutus- ja kiinteistövero sekä muut hoitokulut.


Huoneisto
Huoneisto on yhdestä tai useammasta huoneesta eli rakennuksen lattian, katon ja seinän rajaamasta tilasta tai tiloista koostuva kokonaisuus. Asumiseen tarkoitettu huoneisto on asuinhuoneisto (ks. huoneiston käyttötarkoitus).


Huoneiston käyttötarkoitus
Huoneiston käyttötarkoitus on yhtiöjärjestyksessä huoneistolle merkitty käyttötarkoitus.
Käyttötarkoitus kuvaa huoneiston pääasiallista käyttöä, esim. asumiseen tarkoitetun huoneiston käyttötarkoitus on asuinhuoneisto. Muita käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi liikehuoneisto, ravintola, varasto.


Huoneistoselitelmä
Huoneistoselitelmä on osa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä. Huoneistoselitelmässä kerrotaan, mitkä osakkeet tuottavat oikeuden hallita mitäkin huoneistoa, huoneiston sijainti rakennuksessa, huoneiston numero tai kirjaintunnus, huoneiston pinta-ala sekä huoneiston käyttötarkoitus ja huoneiston tyyppi. Lisäksi huoneistoselitelmästä ilmenevät yhtiön välittömässä hallinnassa olevat huoneistot ja muut tilat. 1.1.2019 jälkeen perustetuissa asunto- ja keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä huoneistoselitelmä on ilmoitettava sähköisessä määrämuodossa yhtiötä kaupparekisteriin rekisteröitäessä.


Huoneistotietojen kyselypalvelu
Huoneistotietojen kyselypalvelun kautta saat käyttöösi ajantasaisia huoneistotietojärjestelmän tietoja. Tiedot tuotetaan ajantasaisesta huoneistotietojärjestelmästä.


Huoneistotietojen tulostepalvelu
Huoneistotietojen tulostepalvelun kautta saat käyttöösi ajantasaisia tulosteita huoneistotietojärjestelmästä. Tulosteita haetaan osakeryhmätunnuksen avulla. Tiedot tuotetaan huoneistotietojärjestelmästä.


Huoneistotyyppi
Huoneistotyyppi ilmoitetaan yleensä asunnossa olevien huoneiden lukumäärän mukaan, keittiötyyppi ja mahdollinen sauna merkittynä erikseen. Esim. 3 h + kk + s (kolme huonetta, keittokomero ja sauna).


Hyvä välitystapa
Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (välitysliikelaki) ja laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (välityslaki) velvoittavat kiinteistönvälittäjää noudattamaan hyvää välitystapaa. Laissa ei ole tarkempia määritelmiä siitä, mitä hyvällä välitystavalla käytännössä tarkoitetaan. Hyvä välitystapa on joustava normi, ja se muotoutuu koko ajan. Siihen vaikuttavat tuomioistuinten päätökset, kuluttajariitalautakunnan suositukset, viranomaisten ohjeet ja alan vakiintunut käytäntö. Hyvään välitystapaan vaikuttavat myös uudet menettelytavat ja arvostukset.


Hyvän välitystavan ohje
Hyvän välitystavan ohje on Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n eli KVKL:n laatima ohjeistus, joka kiteyttää hyvän välitystavan periaatteet. Hyvän välitystavan ohje löytyy KVKL:n sivuilta. Hyvän välitystavan ohjetta sovelletaan, kun välityspalveluja ovat käyttämässä kuluttaja-asemassa olevat tahot.


Isännöitsijäntodistus
Isännöitsijäntodistus on yksi asunto-osakekaupan tärkeimmistä asiakirjoista. Se kertoo ostajalle olennaiset tiedot mm. taloyhtiön kunnosta ja taloudellisesta tilanteesta, tontin omistuksesta sekä tehdyistä ja tulevista remonteista.


Järjestyssäännöt- tai määräykset
Järjestyksenpidon ja hyvien tapojen noudattamiseksi taloyhtiön yhtiökokouksen toimesta vahvistettavat säännöt. Taloyhtiön sisäisillä säännöillä voida rajoittaa esim. kansalaisvapauksia tai niitä oikeuksia, jotka yhtiöjärjestys ja asunto-osakeyhtiölaki suovat osakkeenomistajille tai huoneenvuokralaki osakkeenomistajien vuokralaisille.


Jäämistö
Perittävän omaisuus ja muut varat, kuten saamiset. Lesken varat eivät kuulu jäämistöön, vaikkakin ne jäämistöstä toimitettavaa perintöverotusta varten tasingon laskemiseksi sisällytetään perukirjaan.


Kaavaote
Ote kaavasta, joka kertoo kiinteistön käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja mahdollisista rakennuskielloista.


Kantakiinteistö
Kiinteistö tai yhteinen alue, joka lohkomisen seurauksena muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista.


Kaupanvahvistaja
Kiinteistökaupassa käytettävän julkisen kaupanvahvistajan tehtäviin kuuluu kiinteistön kauppakirjojen sekä muiden luovutuskirjojen vahvistaminen. Kaupanvahvistajaa tarvitaan kiinteistökaupassa aina luovutuskirjan allekirjoituksen yhteydessä.


Kauppahinta
Kauppahinta on summa, jonka asunnon ostaja maksaa myyjälle. Kauppahinnan sijaan voidaan käyttää myös termiä myyntihinta.


Kauppakirja
Asunnon tai kiinteistön kauppakirja on ostajan ja myyjän välinen sopimus, joka tulee aina tehdä kirjallisena. Kiinteistön osalta kauppakirja tulee tehdä maakaaren muotomääräysten mukaisesti. Kauppakirjaan kirjataan mm. molempien osapuolien tiedot sekä kaupan kohde yksityiskohtineen, kauppahinta ja sen maksamiseen liittyvät yksityiskohdat, omistusoikeuden siirtymisajankohta jne. Kauppakirjan keskeiset ehdot määritellään kauppaan johtaneessa ostotarjouksessa.


Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa ja jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön rakennuksessa olevaa huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Asunto-osakeyhtiön huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Keskinäisellä kiinteistöosakeyhtiöllä tällaista vaatimusta ei ole, vaan yli puolet huoneistojen yhteenlasketusta pinta-alasta voi olla varattuna esimerkiksi liikehuoneistoiksi.


Kiinteistö
Kiinteistö on itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on merkitty kiinteistörekisteriin omalla kiinteistötunnuksella. Kiinteistön alue voi koostua sekä maa- ja/tai vesialueesta. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet. Rakennus ei kuulu kiinteistöön.


Kiinteistöjen yhdistäminen
Maanmittaustoimitus, jossa kiinteistöjä yhdistetään.


Kiinteistönmääritys
Maanmittaustoimitus, jossa selvitetään ja ratkaistaan rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys (rajankäynti), epäselvyys siitä, mihin rekisteriyksikköön jokin alue kuuluu, rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia koskeva epäselvyys, kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuuden suuruus sekä kiinteistölle kuuluva erityinen etuus, yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöt ja niille kuuluvien osuuksien suuruudet, epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältö, ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai -kartoista johtuva epäselvyys sekä muu kiinteistöjaotukseen liittyvä epäselvyys.


Kiinteistönvälittäjä
Kiinteistönvälittäjä on asuntokaupan ammattilainen, joka toimii asunnon myyjän tai ostajan edustajana. Asuntoa myytäessä kiinteistönvälittäjän tehtävänä on pyrkiä myymään asunto tai kiinteistö parhaaseen mahdolliseen hintaan. Asunnon ostotoimeksiannossa kiinteistönvälittäjä auttaa asunnon ostajaa löytämään sopivan asunnon tai kiinteistön.
Kiinteistönvälittäjä-nimikettä (tai lyhennettä LKV) saavat käyttää laillistetun kiinteistönvälittäjän tutkinnon (LKV) suorittaneet välittäjät.


Kiinteistöosakeyhtiö (KOY)
Kiinteistöosakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestykseen määrättynä tarkoituksena on hallita rakennusta tai sen osaa, josta vähintään puolet pinta-alasta on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi liiketiloiksi tai vastaaviksi. Tilojen pääasiallinen käyttötarkoitus voi olla mikä tahansa paitsi asuminen.


Kiinteistörasite
Rasite tarkoittaa kiinteistön (yleisimmin tilan) tai kunnan oikeutta käyttää toisen kiinteistön tai muun rekisteriyksikön aluetta tietyllä laissa määritetyllä tavalla. Se ei liity kiinteistön omistajaan eikä ole henkilökohtainen oikeus. Rasitteella tarkoitetaan siis sellaista kiinteistöön kohdistuvaa käyttöoikeutta, jolla pyritään ensisijaisesti edistämään oikeutetun kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Toisin sanoen rasite on kahden kiinteistön välinen käyttösuhde, jossa toinen, palveleva kiinteistö eli servienssi antaa tie-, johto-, autopaikka- tai muuta sellaista aluetta toisen, oikeutetun kiinteistön eli dominanssin tarpeisiin.
Eli kiinteistörasite on yhden kiinteistön hyväksi toisen kiinteistön alueelle perustettu käyttöoikeus. Se voi olla mm. tierasite, venepaikkarasite, johtorasite tai voi koskea esim. oikeutta käyttää aluetta auton pitoon, laituria, uimapaikkaa, kalastusta tai lastausta varten, johtaa vettä maan kuivattamista varten, sijoittaa jätteiden kokoamispaikka ja ottaa talousvettä, kiveä, soraa, hiekkaa, savea, turvetta. Rasitteet perustetaan joko pakolla maanmittaustoimituksessa tai vapaaehtoisesti ja ovat yleensä pysyviä.


Kiinteistörekisteriote
Kiinteistörekisteriote on kiinteistökaupassa tarvittava asiakirja, josta selviävät mm. kiinteistön perustiedot (nimi, tunnus ja pinta-ala), rasitteet ja käyttöoikeudet sekä osuudet yhteisiin alueisiin. Kiinteistörekisteriotteella esitetään kiinteistöä ja sen muodostumista koskevia tietoja. Otteen voi saada sekä voimassaolevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Otteen alussa oleva päivämäärä osoittaa, milloin ote on otettu rekisteristä. Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa. Kiinteistörekisteriotteesta selviää kiinteistön rekisteröintipäivämäärä, pinta-ala sekä mm. tietoja kiinteistörekisteriyksikön muodostumisesta, kaavoista, rasitteista ja käyttöoikeuksista sekä osuuksista yhteisiin alueisiin.


Kiinteistörekisterin karttaote
Kiinteistörekisterin karttaote voidaan tulostaa voimassa olevista kiinteistörekisteriin merkityistä rekisteriyksiköistä, joilla on palstoja. Otteelta selviää myös kiinteistön ja naapureiden rajat ja käyttöoikeusyksiköt. Kiinteistörekisterin karttaotteen ensimmäisellä otsikkorivillä esitetään päivämäärä, milloin ote on otettu rekisteristä, ja seuraavalla rivillä kohderekisteriyksikön kiinteistötunnus ja nimi. Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa. Kiinteistörekisterikartalta selviää rekisteriyksiköiden keskinäinen sijainti, mutta niiden tarkka alueellinen ulottuvuus on selvitettävä toimitusasiakirjoista ja maastosta. Kiinteistörekisterikartan tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia.


Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)
Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tietopalvelu. Kiinteistötietojärjestelmään kuuluu kaksi rekisteriä: kiinteistörekisteri ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri. Kiinteistötietojärjestelmän tiedot ovat julkisia ja ne kattavat koko Suomen.


Kiinteistötoimitus
Kiinteistötoimitus on kiinteistönmuodostamislakiin perustuvien toimien suoritusmenettely. Kiinteistötoimitus sisältää kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alueen ja etuuksien määrittämisen siten, että rekisteriyksikön ulottuvuus on kiinteistörekisterin perusteella selvitettävissä. Kiinteistötoimituksia ovat lohkominen, halkominen, erillisen vesijätön ja muun erillisen alueen tilaksi muodostaminen tai kiinteistöön liittäminen, tilusvaihto, alueen siirtäminen, uusjako, yhteismetsän muodostaminen, kiinteistönmääritys, rakennusmaan järjestely, yhteisalueosuuden siirtäminen ja tilaksi muodostaminen sekä yhteisen alueen jako. Sen sijaan kiinteistön rekisteröiminen ja kiinteistöjen yhdistäminen eivät ole kiinteistötoimituksia.

Kiinteistötoimitukset jaotellaan seuraavasti:

1. Kiinteistönmuodostamistoimitukset
  • lohkominen
  • halkominen
  • erillisen vesijätön tai muun erillisen alueen muodostaminen tilaksi tai kiinteistöön liittäminen


2. Kiinteistöjärjestelytoimitukset
  • uusjako
  • rakennusmaan järjestely
  • yhteisten alueiden jaot
  • tilusvaihto
  • alueen siirtämiset (vesijätön lunastus; muun yhteisen maa-alueen lunastus; tontinosan lunastus; ulkopalstan lunastus)
  • yhteisen alueen muodostaminen tai alueen liittäminen yhteiseen alueeseen
  • muut kiinteistöjärjestelyt (osuuden siirto tai haamukiinteistön muodostaminen; yhteismetsän muodostaminen; rasitetoimitus)


3. Kiinteistönmääritystoimitukset
  • rajankäynti
  • muu kiinteistönmääritys
  • kiinteistönmääritys yleisiin tarpeisiin erotetun alueen omistuksen ratkaisemiseksi ja tilaksi muodostamiseksi tai tilaan liittämiseksi
  • kiinteistönmääritys rasitetta koskevan epäselvyyden selvittämiseksi.


Kiinteistötunnus
Kiinteistötunnus on kiinteistön yksilöivä tunnus. Kiinteistötunnus koostuu neljästä määrämittaisesta numerosarjasta, esimerkiksi 123-456-7890-1234. Ensimmäinen osa on kolminumeroinen kuntanumero. Toinen osa on kolminumeroinen sijaintialuenumero, joka voi olla kylän, asemakaava-alueella olevan kunnanosan, tai muun sellaisen alueen numero. Kolmas osa on nelinumeroinen ryhmäosa, joka tarkoittaa talon, asemakaava-alueella olevan korttelin, tai muun sellaisen alueen numeroa. Neljäs osa on nelinumeroinen yksikkönumero, joka tarkoittaa tilan numeroa, asemakaava-alueella olevan tontin numeroa, tai muuta vastaavaa numeroa. Tunnuksen ensimmäisen osan antaa Väestörekisterikeskus, muut osat antaa kiinteistörekisterin pitäjä.


Korjausvastike
Rahoitusvastikkeen kaltainen maksu, jolla taloyhtiö voi kerätä asukkailta etukäteen rahaa suunnitteilla olevaa suurempaa remonttia varten.


Kuluttaja
Luonnollinen henkilö, joka hankkii asuinhuoneiston tai kiinteistön pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinotoimintaa varten.


Kunnossapitotarveselvitys
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Tästä selvityksestä käytetään nimitystä kunnossapitotarveselvitys.


Kuntoarvio
Kuntoarvio antaa selkeän kuvan kiinteistön kunnosta ja tulevista korjaustarpeista. Kuntoarviossa selvitetään kiinteistön energiatalouteen, sisäolosuhteisiin sekä terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Kuntoarvioon usein liitettävä pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS kertoo etenkin asunnon ostajalle, mitä korjauksia tai toimenpiteitä kiinteistöön on suunnitteilla tulevien 10 vuoden aikana. Kuntoarvion laatii siihen erikoistunut ammattilainen.


Kuntotarkastus, kuntotutkimus ja kosteusmittaus
Kuntotarkastuksen tehtävänä on tarjota asuntokaupan osapuolille luotettavaa tietoa myytävänä olevan asunnon kunnosta ja korjaustarpeista. Kuntotarkastuksen lisäksi asunnon kuntoa voidaan tutkia esimerkiksi kuntotutkimuksen ja kosteusmittauksen avulla. Lisätietoa kuntotarkastuksesta.


Kuolettaminen
Jos jokin asiakirja, esim. osakekirja on kadonnut tai turmeltunut, käräjäoikeus voi hakemuksesta kuolettaa sen.


Kuolinpesä
Kuolinpesä on kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostama taloudellinen kokonaisuus. Kuolinpesän asioista päättävät pesän osakkaat yhdessä. Kuolinpesän osakkaita ovat yleensä:
lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä leski, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen (leski on osakkaana siihen asti, kunnes puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus) yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä. Kuolleen henkilön asunto-osake kuuluu kuolinpesään. Jakamattoman kuolinpesän osakkaat voidaan rekisteröidä yhteisesti osakkeenomistajiksi huoneistotietojärjestelmään.


Käsiraha
Ostotarjouksen vakuudeksi myyjän hyväksi maksettu rahasumma, josta sovitaan ostotarjouksessa. Jos kauppa tehdään, käsiraha on kokonaisuudessaan laskettava osaksi kauppahintaa. Käsirahaa koskevat asunto-kauppalain määräykset ovat pakottavia. Käsirahaa ei ole pakko käyttää eikä siis käsirahan annosta ole pakko sopia. Käsiraha voi asunto-osakkeen kaupassa olla enintään 4 % kauppahinnasta, ei velattomasta hinnasta.


Käsirahasopimus
Voit varata asunnon tekemällä mieleisestä vapaana olevasta asunnosta käsirahasopimuksen, jonka vakuudeksi maksat asunnosta käsirahan, jonka suuruus määritellään erikseen. Käsirahasopimus sitoo kaupan molempia osapuolia. Mikäli ostaja peruu kaupan, myyjä pitää käsirahan. Jos kauppa toteutuu, käsiraha lasketaan täysimääräisenä osaksi kauppahintaa.


Käypä hinta
Hinta, joka kohteesta paikkakunnalla todennäköisesti maksettaisiin. Kohteen käypä hinta selvitetään vastaavista kohteista maksettujen kauppahintojen perusteella.


Käyttöoikeus
Oikeus hallita omaisuutta, kuitenkin toisinaan rajoitetummin. Oikeudet ja rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä. Tieoikeuksien lisäksi käyttöoikeusyksikköinä rekisteriin merkitään esimerkiksi venevalkamat, kaivot tai voimalinjat. On eri käyttöoikeuden asteita. Ks. hallintaoikeus.


Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV)
Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) on henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen. SKVL suosittelee jokaiselle kiinteistönvälitysalalla toimivalle LKV-kokeen, kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon tai muun yleisesti hyväksytyn kiinteistönvälitysalan ammatillisen tutkinnon suorittamista.


Lainhuuto
Omistusoikeus kiinteistöön, sen määräosaan tai määräalaan kirjataan myöntämällä omistajalle lainhuuto. Kirjausviranomainen on maanmittauslaitos. Maan vaihtaessa omistajaa, on uuden omistajan rekisteröitävä omistusoikeutensa. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa. Vain lainhuudatettu kiinteistö voidaan kiinnittää ja käyttää velan vakuutena. Lainhuuto merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tämän jälkeen omistaja näkyy lainhuutotodistuksesta. Maalla tarkoitetaan kiinteistöä, sen määräalaa tai määräosaa. Omistus voi siirtyä esimerkiksi kaupalla, lahjalla, osituksella tai perintönä. Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan, taikka tiettyjen yhteisten alueiden omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kaikki tällaisen omaisuuden siirtymiset omistajalta toiselle on lainhuudatettava. Suomessa rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. 


Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin on merkitty kiinteistön omistaja sekä kiinteistöä koskevat kiinnitykset ja erityiset oikeudet (esim. vuokraoikeudet).


Lainhuutotodistus
Lainhuutotodistus on kiinteistökaupassa tarvittava asiakirja, jolla osoitetaan rekisteriyksikön omistusoikeus. Asunnon ostajan on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Lainhuutotodistus on asiakirja, joka kertoo kiinteistön (rekisteriyksikön) omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksella esitetään tiedot kiinteistöön viimeksi myönnetystä lainhuudosta ja vireillä olevasta lainhuutohakemuksesta sekä muusta kiinteistön, sen osan tai määräalan saantoa koskevasta merkinnästä rekisterissä. Lainhuutotodistus voidaan ottaa vain voimassa olevasta kiinteistöstä tai määräalasta. Otteella oleva päivämäärä kertoo, minkä ajankohdan mukaisia tiedot ovat. Jos kyseessä on oikeaksi todistettu todistus, allekirjoitustiedot esitetään alareunassa.


Lisärakentaminen
Lisärakentaminen on uudisrakentamiseen rinnastettava toimenpide, jossa rakennuksen ulko-tai sisäpuolelle rakennetaan lisätilaa siten, että kerrosala lisääntyy.


LKV
Laillistettu kiinteistönvälittäjä. LKV-lyhennettä on oikeutettu käyttämään henkilö, joka on suorittanut kiinteistönvälittäjäkokeen. Myös kiinteistönvälitysliike saa käyttää lyhennystä LKV toiminimessään tai toiminnassaan.


Lohkokiinteistö
Määräalasta lohkomalla erotettu alue, josta muodostetaan kiinteistö.


Lohkominen
Kiinteistöstä voidaan rajoiltaan määrätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää määräaloja myös useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta. Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä (yhteislohkominen). Lohkomista saa hakea määräalan tai emäkiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden haltija, jos tontille saadaan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden haltijalle kuuluvia rakennuksia. Lohkottavaa kiinteistöä tai yhteistä aluetta kutsutaan emäkiinteistöksi, määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja kiinteistöä tai yhteistä aluetta, joka muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista, kantakiinteistöksi. Kiinteistöä, johon määräala siirretään, kutsutaan saajakiinteistöksi. Lohkomistoimituksen tekee joko Maanmittauslaitoksen tai asemakaava-alueella kaupungin tai kunnan palveluksessa oleva viranomainen. Lohkomistoimituksessa syntyy uusia kiinteistöjä, ja toimituksessa mukana olevien kiinteistöjen alueissa tapahtuu muutoksia. Kun erotetaan määräala kiinteistöstä, kutsutaan ositettavaa kiinteistöä emäkiinteistöksi, määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja emäkiinteistöstä jäljelle jäävää kiinteistöä kantakiinteistöksi. Lohkomisessa vahvistetaan muodostettavan kiinteistön rajat sekä kiinteistön käyttöön liittyvät oikeudet kuten osuudet yhteisiin alueisiin sekä rasitteet. Lohkomisen jälkeen tieto uudesta kiinteistöstä tallennetaan julkiseen kiinteistörekisteriin. Lohkominen liittyy yleensä kiinteistökauppaan, mutta myös perintönä tai lahjana saatu määräala muodostetaan lohkomalla kiinteistöksi.


Lunastuslauseke
Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet ovat lähtökohtaisesti vapaasti siirrettävissä, mutta Asunto-osakeyhtiölain (AsOYL) mukaan asunto-osakkeen vapaata siirtoa on mahdollista rajoittaa yhtiöjärjestykseen otettavalla lunastuslausekkeella. Mikäli taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, tällöin vanhoilla osakkailla tai yhtiöllä on halutessaan oikeus lunastaa kaupan kohteena olleet osakkeet, jos ne on myyty yhtiön ulkopuoliselle taholle. Lunastuksen ehdot ovat samat kuin alkuperäisen kaupan ja lunastus tulee toimittaa yhtiöjärjestyksessä ja/tai laissa määrätyn mukaisesti.


Luovutusvoiton verotus
Asunnon tai kiinteistön myyjän on maksettava luovutusvoitosta eli myyntivoitosta veroa. Asunnon luovutusvoitosta ei kuitenkaan tarvitse maksaa veroa, mikäli myyjä on omistanut myytävänä olevan huoneiston yli kahden vuoden ajan ja asunut asunnossa vakituisesti.
Asunnon luovutus- eli myyntivoitto lasketaan pääomatuloksi. Pääomatulojen veroprosentti verovuonna 2017 on 30 % aina 30 000 euroon asti. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroa maksetaan 34 %. Kiinteistönvälittäjälle maksettava välityspalkkio on verotuksessa vähennyskelpoinen kulu.


LVI-remontti
Lyhenne tulee sanoista lämpö-vesi-ilma. Tuttavallisesti putkiremontiksi kutsutussa toimenpiteessä uusitaan talon keskeinen talotekniikka. Asiasta käytetään usein myös termiä linjasaneeraus.


LVIS-remontti
LVIS-remonttin sisältyy LVI-remontin lisäksi myös sähköremontti. Usein putkiremontin ja sähköremontin yhdistäminen on taloudellisesti kannattavaa.


LVV
Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä. LVV-lyhennettä on oikeutettu käyttämään henkilö, joka on suorittanut kiinteistönvälittäjäkokeen tai vuokrahuoneiston välittäjäkokeen. Myös vuokrahuoneiston välitysliike saa käyttää lyhennystä LVV toiminimessään tai toiminnassaan. 


Lähtöhinta
Lähtöhinnalla tarkoitetaan ns. Tarjouskauppa-mallilla myytävissä kohteissa hintaa, josta ylöspäin ostajat voivat tehdä tarjouksia.


Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä maankäyttö. Maakuntakaava laaditaan maakunnan tai sen osan alueelle, ja se voidaan laatia myös jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto, ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään sen sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä alueella, muun muassa alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikenneyhteyksiä, vesihuoltoa, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristöarvoja ja virkistysalueita.


Maanmittaustoimitus
Viranomaistoimitus, jossa mm. muodostetaan kiinteistörekisteriin merkittävä kiinteistö tai liitetään kiinteistöön osa toisesta kiinteistöstä. Maanmittaustoimituksia ovat lohkominen, halkominen, yksityistietoimitukset, maantietoimitukset, kiinteistönmääritystoimitukset, kiinteistöjen yhdistämiset, lunastustoimitukset, tilusvaihdot ja tilusjärjestelyt, yhteisten vesialueiden yhdistämiset, ym.


Maantietoimitus
Maanmittaustoimitus, jossa suoritetaan maantien tarkoituksiin tarvittavien alueiden ja oikeuksien lunastaminen. Toimitus voidaan pitää myös olemassaolevan tien tiealueen rajojen määrittämiseksi. Perustuu maantielakiin (503/2005).


Maanvuokra
Kiinteistön tai sen alueen anto määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan.


Maanvuokrasopimus
Sopimus, jolla kiinteistö tai sen alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan. Asuntoalueen maanvuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti.


Muu tila
Muu tila on rakennuksen tai kiinteistön osa, jota ei pidetä huoneistona. Näitä ovat esim. osakkeilla hallittavat varastot ja autopaikat. Lisäksi näitä ovat yhtiön välittömään hallintaan jäävät muut tilat, esim. saunat, varastot ja autotallit.


Myyntihinta
Myyntihinta tarkoittaa sitä summaa, jonka ostaja maksaa kohteesta myyjälle kaupantekotilanteessa (tai muuna ajankohtana sopimuksen mukaan). Vrt. Velaton hinta.


Myyntivoitto
Myyntivoittoa eli luovutusvoittoa syntyy lähtökohtaisesti, kun asunto-osake tai kiinteistö myydään alkuperäistä hankintahintaa korkeampaan hintaan.


Määräala
Määräala on rekisteriyksiköstä rajoiltaan määrätty alue tai osuus. Kiinteistörekisteriasetuksen mukaan määräala on yhdestä rekisteriyksiköstä tai yhdestä määräalasta yhdellä saantokirjalla samalle saajalle luovutettu tai pidätetty alue, joka voi muodostua useasta osasta. Rekisteröinnin kannalta määräalaan rinnastetaan myös erillisenä luovutettu tai pidätetty osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta. Tarkoittaa kiinteistön rajoiltaan määrättyä aluetta. Määräala voidaan erottaa omaksi kiinteistökseen lohkomalla. Lohkomisen tuloksena syntyvää uutta kiinteistöä kutsutaan lohkokiinteistöksi, lohkottavaa kiinteistöä emäkiinteistöksi sekä emäkiinteistön jäljelle jäävää osaa kantakiinteistöksi. Tavallisesti määräala syntyy, kun emäkiinteistön omistaja luovuttaa alueen kiinteistöstään ulkopuoliselle. Määräalan vaihdantaan sovelletaan samoja oikeussääntöjä kuin varsinaisen kiinteistön kauppaan. Määräalalle on siksi haettava lainhuutoa samoin edellytyksin kuin kiinteistöllekin. Määräalan lohkominen tulee vireille, kun määräalalle myönnetään lainhuuto. Määräala yksilöidään määräalatunnuksella, jonka antaa kiinteistörekisterinpitäjä. Määräalatunnus on muotoa 123-456-7890-1234-M123. Määräalatunnus muodostuu sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala kuuluu. Lisäksi määräalatunnukseen lisätään tyyppikirjain M ja yksilöivä numero. Vaikka sen kiinteistön kiinteistötunnus muuttuu, josta määräala on luovutettu, määräalatunnusta ei kuitenkaan muuteta.


Määräalatunnus
Määräalatunnus on kiinteistörekisteriin merkityn määräalan tai erillisenä luovutetun yhteisalueosuuden yksilöivä tunnus. Tiedonsiirrossa 42740300020017M0601, muualla voidaan esittää myös muodossa 427-403-2-17-M601.


Määräosa
Kiinteistön määräosa tarkoittaa tietyn murtoluvun suuruista osuutta kiinteistöstä. Määräosa voi olla esimerkiksi 1/2, 1/3 tai 1/4 kiinteistöstä. Esimerkkejä määräosasto ovat paritalotontit ja hallinnanjakosopimukset. Kun kiinteistön määräosa luovutetaan, tulee ostaja tai muu luovutuksen saaja kiinteistön yhteisomistajaksi. Yhteisesti omistettu tila voidaan jakaa yhteisomistajien kesken heidän omistusosuuksiensa mukaisesti uusiksi tiloiksi. Tämä tapahtuu halkomalla. Halkomista voi hakea osakas, jolla on lainhuuto omistusosuuteensa. Määräosa on eri asia kuin määräala, jolla puolestaan tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön aluetta.


Nautintaoikeus
Oikeus nauttia esineestä määrättyä hyötyä sen mukaan kuin asiayhteydestä ilmenee, esim. esinettä hallitsemalla tai muutoin käyttämällä, saaden esineestä (esim. kiinteistöstä) sen tuotto.


Oikeudellinen virhe
Sivullisen kaupan kohteeseen kohdistuvat oikeudet, joista ei myyjä ole antanut ostajalle tietoa ja joista ei ostajan ole katsottava voineen tietää. Tyypillisimmillään kyse on oikeudellisesta virheestä, jos sivullisella on omistukseen tai panttaukseen perustuvia oikeuksia kaupan kohteeseen.


Oikeustoimi
Tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai lakkautetaan oikeuksia tai oikeussuhteita.


Omistaja
Omistaja on henkilö tai muu taho, jolla on omistusoikeus huoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin. Asunto-osakkeiden omistajaa kutsutaan yleisesti yhtiön osakkaaksi.
Asunto-osakkeen omistusoikeus antaa oikeuden määrätä omaisuudesta omistajan haluamalla tavalla, kuten hallita, käyttää, myydä, lahjoittaa ja määrätä siitä testamentilla.


Omistusoikeuden siirtymispäivä
Omistusoikeuden siirtymispäivä on päivämäärä, jona omistusoikeus tiettyyn kohteeseen siirtyy omistajalle. Omistuksen siirtymispäivä voi olla luovutussopimuksen allekirjoituspäivä, mutta siitä voidaan myös sopia muuten. Omistusoikeuden siirtymispäivään kytkeytyy erilaisten määräaikojen laskemista, jolloin tieto on tärkeässä asemassa.


Omistusosuus
Omistusosuus on omistuksen mukainen osuus koko osakeryhmästä. Huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita (osakeryhmää) ei voi erottaa toisistaan ja jakaa erikseen yhteisomistajille, vaan kaikki omistusosuudet kohdistuvat aina jokaiseen osakkeeseen, jolla hallitaan huoneistoa.


Osakasluettelo
Osakeluetteloa muistuttava luettelo, josta ensisijaisesti ilmenevät osakkeenomistajat ja joka on säädetty pidettäväksi useissa muissa osakeyhtiömuotoisissa yhteisöissä vaan ei asunto-osakeyhtiöissä.


Osake
Osuus osakeyhtiössä. Osake tuottaa ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät osakkeeseen mm. lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Todistukseksi osakkuudesta annetaan toisinaan osakekirja.


Osakehuoneisto
Osakehuoneistolla tarkoitetaan sellaista huoneistoa, jonka hallintaan osakkeet tuottavat oikeuden. (Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009).


Osakekirja
Osakekirja on todistus osakkeen omistuksesta. Asunto-osakekirja on asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle antama osakekirja, jonka sisältö on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. Ennen osakekirjan antamista osakkaalle on voitu antaa nk. väliaikaistodistus, joka oikeuttaa saamaan osakekirjan. Uusilla,1.1.2019 jälkeen perustetuilla asunto-osakeyhtiöillä ja keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä ei ole enää osakekirjoja, ja vanhoissa yhtiöissä paperisista osakekirjoista luovutaan vähitellen huoneistotietojärjestelmään siirtymisen myötä. Omistus osoitetaan tällöin sähköisellä merkinnällä huoneistotietojärjestelmässä.


Osakekirjan kuolettaminen
Osakekirjan kuolettaminen on menettely, jota edellytetään siinä tapauksessa, että alkuperäinen asunto-osakekirja on kadonnut tai tuhoutunut. Osakeluetteloon merkityn osakkaan on haettava käräjäoikeudelta asunto-osakekirjan kuolettamista.
Sen jälkeen, kun osakas on esittänyt taloyhtiölle käräjäoikeuden lainvoimaisen päätöksen osakekirjan kuolettamisesta, taloyhtiö painattaa uuden osakekirjan entisen sijaan. Uuden osakekirjan tulee vastata sisällöltään vanhaa osakekirjaa ja siihen tehdään merkintä, että osakekirja on annettu kuoletetun osakekirjan sijaan.


Osakeluettelo
Osakeluettelo on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä luettelo yhtiön osakkeista ja niiden omistajista. Jos taloyhtiö ei ole siirtänyt osakeluettelon ylläpitoa Maanmittauslaitokselle, osakeluettelo on taloyhtiön hallituksen ylläpitämä luettelo osakkeista ja niiden omistajista.
Osakeluetteloon merkitään:
  • osakehuoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden
  • osakkeiden rekisteröintipäivä
  • osakkeenomistajan nimi ja osoite, luonnollisesta henkilöstä syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty
  • muualla laissa osakeluetteloon merkittäväksi säädetyt tiedot
  • huoneiston hallintaoikeuteen muun lain nojalla kohdistuva rajoitus, joka on merkitty osakehuoneistorekisteriin.

Osakeluettelon siirtopalvelu

Osakeluettelon siirtopalvelu on Maanmittauslaitoksen palvelu, jonka avulla taloyhtiö voi siirtää osakeluettelon tiedot huoneistotietojärjestelmään. Osakeluettelon siirron jälkeen omistajat voivat rekisteröidä omistuksensa sähköisenä merkintänä huoneistotietojärjestelmään.


Osakeryhmä
Osakeryhmä muodostuu osakkeista, esim. 1-100, jotka yhdessä tuottavat jonkin oikeuden yhtiössä. Asunto-osakeyhtiössä jokainen osakeryhmä tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä nimettyä huoneistoa tai muuta rakennuksen tai kiinteistön osaa.


Osakeryhmätunnus
Osakeryhmätunnusta käytetään yksilöimään osakeryhmä sähköisessä asuntokaupassa sekä eri toimijoiden järjestelmien ja rekisterien välisessä tietojen vaihdossa ja linkityksessä.
Muodoltaan tunnus on 16 merkkiä pitkä. Se sisältää 14 aakkosnumeerista merkkiä (kaksi ensimmäistä tunnuksen muodostaja KR =kaupparekisteri tai OH = osakehuoneistorekisteri) ja lopussa kaksinumeroisen tarkistusnumeron, esimerkiksi KRD7AR4QP2NRHP97.


Osakesarja
Milloin osakkeita on jaettu erilajisiin osakkeisiin, näitä eri lajeja kutsutaan osakesarjoiksi. Tällaisia erilajisia osakkeita ei asunto-osakeyhtiöissä voi olla. Termiä käytetään joskus myös osakeryhmää tarkoittavasti.


Osakkaan hallitsema tila
Osakkaan hallitsema tila on yhtiön osakkaan hallitsema huoneisto tai muu osa yhtiön rakennuksesta tai kiinteistöstä. Yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä määrätään, mitkä osakkeet tuottavat oikeuden kunkin huoneiston tai muun tilan hallintaan.


Osakkeenostajien kokous
Kun vähintään 1/4 asunnoista on myyty, kutsutaan osakkeen ostajat osakkeenostajien kokoukseen, jossa osakkailla on mahdollisuus valita oma rakennustyöntarkkailija sekä oma tilintarkastaja omiksi edustajiksi. Päätös valinnasta tehdään tässä kokouksessa.


Osaomistusasunto
Asuinhuoneisto, jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien omistusoikeus on jaettu perustajaosakkaan tai muun elinkeinonharjoittajan ja asuinhuoneiston hallintaoikeuden saajan kesken ja jonka hallinta lisäksi perustuu vuokra- tai muun sopimuksen tekemiseen.


Osaomistusyhtiö /osaomistusyhteisö
Asuntoyhteisö, jonka asuinhuoneistojen määrästä yli puolet on osaomistusasuntoja.


Ositus
Osituksella tarkoitetaan prosessia, jossa avioliiton päättymisen jälkeen avio-oikeuden alainen omaisuus selvitetään ja jaetaan. Myös omistusasunto kuuluu usein tähän omaisuuteen. Osituskäytäntöön voi vaikuttaa esimerkiksi aviopuolisoiden solmima avioehtosopimus.


Ostotarjous
Asunnon ostaja tekee ostotarjouksen. Ostotarjous on syytä tehdä aina kirjallisesti. Tarjouksessa tulee mainita muun muassa tarjouksen kohde, tarjottava kauppahinta, kaupan ehdot ja asunnon tai kiinteistön omistuksen siirtyminen. Asunnon ostotarjous ja siinä mainitut ehdot ovat sitovia, joten sekä asunnon ostajan että myyjän on syytä käydä se huolellisesti läpi. 


Ostotoimeksianto

Asunnon ostaja voi myös käyttää kiinteistönvälittäjän ammattitaitoa löytääkseen itselleen sopivan asunnon tai kiinteistön. Tällöin asunnon ostaja voi tehdä kiinteistönvälittäjälle ostotoimeksiannon, jossa määritetään, minkälaista asuntoa ollaan hakemassa (esimerkiksi asunnon koko, sijainti, hintataso). Näiden tietojen perusteella kiinteistönvälittäjä etsii ostajalle sopivia kohteita ja hoitaa kaikki käytännön asiat aina asuntonäyttöjen sopimisesta hintaneuvotteluihin ja varsinaiseen kaupantekoon.


Palsta
Palsta on tila tai tilan osa, jota ympäröivät tilan rajat tai vesitilukset. Tila on joko yksi- tai monipalstainen. Tilan palstojen määrän ilmaisee palstaluku.


Panttaus
Lainanantaja (yleensä pankki) hakee panttauksen rekisteröintiä, kun osakehuoneistoa käytetään lainan vakuutena. Panttaus rekisteröidään Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään ja se korvaa osakekirjan antamisen pantiksi lainanantajalle.
Jotta panttaus voidaan rekisteröidä, on osakehuoneiston omistusoikeuden oltava sähköisenä merkintänä huoneistotietojärjestelmässä. Panttauksen rekisteröintiä voi hakea myös omistusoikeuden rekisteröinnin yhteydessä.


Panttikirja
Kiinteistön omistajalle annettu todistus kiinteistöön kirjatusta kiinteän rahamäärän suuruisesta kiinnityksestä. Voi olla myös sähköinen. Panttikirjan saaminen ei merkitse panttioikeuden saamista kiinteistöön, vaan panttioikeuteen vaaditaan panttaus. Kiinteistön omistajan hakemuksesta voidaan kadonnut tai tuhoutunut panttikirja kuolettaa myös silloin kun panttikirja on saatu aikaan sellaisella menettelyllä, ettei panttikirjalla voida perustaa sitovaa panttioikeutta kiinteistöön.


Perinnönjako
Kuolinpesän lakkauttava toimenpide.


Perukirja
Kuolinpesän varallisuusaseman kirjaaminen lähinnä sen perusteella, mitä perintökaaressa, perintö- ja lahjaverolaissa sekä jälkimmäisen nojalla annetuissa muissa säädöksissä määrätään. Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys tai oikaisukirja.


Perunkirjoitus
Toimitus, jossa perukirja tulisi laatia. Pääsääntöisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, minkä jälkeen on kuukausi aikaa antaa perukirja verotoimistoon.


Perustajaosakas
Asuntokauppalain mukaan luonnollinen henkilö taikka yksityinen tai julkinen oikeushenkilö, joka merkitsee tai muuten omistaa asunto-osakkeen tai muun asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavan yhteisöosuuden rakentamisvaiheen aikana.


Pesänselvittäjä
Oikeuden määräämä henkilö, joka hallinnoi pesän omaisuutta ja pitää huolta pesän hallinnosta. Pesänselvittäjän määräyksen hakee yleensä pesän osakas, velkoja tai eritysjälkisäädöksen saaja.


Pesänselvitys
Kuolinpesän jakokuntoon saattamiseen tähtäävä laissa tarkoin säännelty menettely, jonka seurauksena jäämistö ja velat ym. vastuut selvitetään ja velat maksetaan ja vastuut järjestetään sekä erityisjälkisäädökset ja tarkoitemääräykset pannaan täytäntöön.


Piilevä virhe
Ks. salainen virhe.


PTS
PTS on lyhenne sanoista pitkän tähtäimen suunnitelma. PTS antaa kokonaisvaltaisen kuvan kiinteistön tulevista korjaus-, remontointi- ja ylläpitotarpeista. Sen avulla voidaan tuleviin toimenpiteisiin varautua jo hyvissä ajoin ja suunnitelmallisesti. PTS laaditaan yleensä vähintään 10 vuodeksi eteenpäin.


Pysäköintiosake
Pysäköintiosake on osake, joka tuottaa pysyvän, osakkeen omistukseen perustuvan oikeuden autopaikkaan kiinteistössä. Asunto-osakeyhtiössä tai keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä osake oikeuttaa hallitsemaan tiettyä autopaikkaa (esim. talli, hallipaikka, katos). Pysäköintiosake voi myös tuottaa oikeuden pysäköintiin yhdelle kulloinkin vapaana olevalle pysäköintipaikalle. Tällaisia osakkeita ei kuitenkaan ole asunto-osakeyhtiössä tai keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä.


Pysyvä huoneistotunnus
Pysyvä huoneistotunnus on tunnus, jolla huoneisto yksilöidään koko sen elinkaaren ajaksi. Väestötietojärjestelmän pysyvä huoneistotunnus (VTJ-PHT) on VTJ:ssä uusi huoneistojen yksilöivä tunnus.


Pysyvä rakennustunnus
Pysyvä rakennustunnus on väestötietojärjestelmässä oleva rakennuksen yksilöivä ainutkertainen tunnus (VTJ-PRT). Pysyvä rakennustunnus koostuu 9 merkkiä pitkästä juoksevasta 1:llä alkavasta numero-osasta sekä yhden merkin mittaisesta tarkistusmerkistä. Esimerkki pysyvästä rakennustunnuksesta:123456789A.


Pääomavastike
Taloyhtiön yhtiölainan asuntokohtaista osuutta maksetaan pääomavastikkeella. Asunnon ostaja voi maksaa oman osuutensa taloyhtiön lainasta yleensä osina tai kertamaksuna.
Mikäli et halua lyhentää huoneiston lainaosuutta, huoneistostasi peritään pääomavastiketta valmistumisesta alkaen. Usein yhtiölainaan on sovittu muutaman vuoden lyhennysvapaa, jolloin maksetaan vain yhtiölainan korkoa ja lyhennykset alkavat vasta myöhemmin.


Rahoitusvastike
Rahoitusvastike on yhtiövastikkeen osa, jolla katetaan muun muassa taloyhtiön laina- ja korkokuluja. Esimerkiksi jos taloyhtiö ottaa lainaa putki- tai julkisivuremonttia varten, lainan osuus jyvitetään osakkeenomistajille esimerkiksi asunnon neliömäärän perusteella. Rahoitusvastikkeen osuus ja jäljellä oleva yhtiölainan määrä on ilmoitettava selkeästi asunnon myynnin yhteydessä.


Rakentamisvaihe
Asuntokauppalain mukaan rakentamisvaiheella tarkoitetaan ajanjaksoa, joka edeltää asuntoyhteisön uuden tai uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla korjausrakennetun rakennuksen taikka yhteisölle myöhemmin lisää rakennettavien uusien asuinhuoneistojen valmistumista. Asuntokauppalain mukaan rakentamisvaihe päättyy, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt yhteisön rakennuksen tai rakennukset kokonaisuudessaan käyttöön otettaviksi ja yhteisölle on valittu uusi hallitus.


Rantakaava
Asemakaava ranta-alueiden loma-asutusta varten, eli ranta-asemakaava.


Rakenteilla/myynnissä oleva kohde
Rakenteilla olevasta asuntokohteesta voit ostaa asunnon. Huomioi, että osa asunnoista on jo varattu ennakkomarkkinoinnin yhteydessä. Vapaista asunnoista ilmoitetaan yleensä verkkosivuilla ja asuntoilmoituksissa.


Rasite
Rasite on kiinteistöjen välinen, pysyväksi tarkoitettu maankäyttömääräys, joka perustetaan viranomaisen päätöksellä ja merkitään kiinteistörekisteriin.


Rasitustodistus
Rasitustodistus voidaan tulostaa kiinteistöstä, määrä-alasta tai vuokraoikeudesta. Rasitustodistuksesta käy ilmi kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitukset. Mikäli kohteeseen ei kohdistu rasituksia, on todistuksessa maininta: "Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaan omaisuuteen ei kohdistu rekisteriin merkittäviä rasituksia tai rajoituksia, eikä uusia asioita ole vireillä." Todistuksella oleva päivämäärä osoittaa, minkä ajankohdan mukaisia tiedot ovat. Jos kyseessä on oikeaksi todistettu todistus, allekirjoitustiedot esitetään todistuksen alareunassa. Rasitustodistukselta käy ilmi kiinteistön, määräalan tai vuokraoikeuden perustiedot, joita ovat yksilöivä tunnus, nimi, rekisteriyksikkölaji, kunta, kiinteistön tai määräalan rekisteröintipäivämäärä. Lisäksi Rasitustodistukselta käy ilmi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjatut kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, hakemuksen perusteella kirjatut erityiset oikeudet (vuokraoikeus, eläkeoikeus yms.) sekä muistutustiedot (esim. ulosmittaus). Rasitustodistuksesta ilmenevät lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjatut kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, hakemuksen perusteella kirjatut erityiset oikeudet sekä muistutustiedot (esim. ulosmittaus). Rasitustodistus sisältää lisäksi rekisteriyksikön perustiedot kuten kiinteistötunnuksen, rekisteröintipäivämäärän ja pinta-alan. Rasitustodistus sisältää siis tiedot kiinteistöön liittyvistä oikeuksista ja rasituksista. Kiinteistö voi olla kiinnitetty jonkin velan vakuudeksi, tai kiinteistöön tai sen osaan on voitu myöntää vuokra- tai nautintaoikeus. Näihin liittyvät tiedot löytyvät rasitustodistuksesta. Myös kiinteistön mahdollisten panttausten määrä on ilmoitettu rasitustodistuksessa. Kiinteistön ostajan on syytä tutustua rasitustodistukseen huolellisesti.


RS-järjestelmä
RS-järjestelmä tarkoittaa asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa ja ostajan oikeudellisen ja taloudellisen aseman suojaamista rakentamisvaiheessa koskevaa menettelyä. Säännökset ovat asuntokauppalaissa. RS-lyhenne tulee sanoista "rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema". RS-järjestelmän kehittivät alun perin pankit 1970-luvulla.


Salainen taloudellinen virhe
Asunnon ostamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet osoittautuvat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupan tekemisen jälkeen merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa.


Salainen virhe
Virhe, josta ei myyjä ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää virheestä eikä ostajakaan ole tiennyt virheestä.


Selonottovelvollisuus
Asuntokaupassa myyjän kuuluu ottaa selkoa kaikesta kaupan kohdetta koskevasta, mitä ei itse tiedä, mutta jonka voidaan olettaa vaikuttavan kauppaan. Selonottovelvollisuus on laaja ja kohdistuu siten paitsi itse myyntikohteena olevaan asuntoon, myös sen käyttöön ja arvoon vaikuttaviin seikkoihin. Puolestaan ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.


Sopimussakko
Ennen sopimusta sovittu seuraamus sen varalta, ettei jompikumpi täytä sopimuksen mukaista velvollisuuttaan. Käytetään niin tarjouksissa, esisopimuksissa kuin kauppakirjoissakin. Käytetään usein käsirahan sijasta. Tarjoukseen saatetaan kirjata ehto, että jos jompikumpi sopijapuoli ei erikseen täytä hyväksytyn tarjouksen mukaista ehtoa, kuten esim. ei allekirjoita erillistä kauppakirjaa määrättyyn ajankohtaan mennessä, tai muulla tavoin vetäytyy kaupasta, hän suorittaa sopimussakon toiselle. Asuntokauppalain mukaan tarjouksen tekijä voi sopimussakkona (ns. vakiokorvauksena) menettää enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.


Taloudellinen virhe
Kauppaa rasittaa taloudellinen virhe, milloin myyjä on joko jättänyt antamatta tai antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon asuntoon liittyvistä taloudellisista velvoitteista. Tyypillisimmillään on kyse taloudellisesta virheestä, jos taloyhtiö on huonommassa taloudellisessa asemassa kuin ostajalle on kerrottu, huoneistoon kohdistuva lainaosuus on suurempi kuin ilmoitettu tai vastikkeesta on annettu virheellistä tietoa. Ks. salainen taloudellinen virhe.


Tarjous
Yksipuolinen tahdonilmaisu, jolla tarjoudutaan suorittamaan tai jättämään tekemättä jotakin. Jos tarjous tarkoittaa sopimuksen tekoa, edellytetään hyväksyvää vastausta, jotta syntyisi sopimus. Yleensä sellaiseen tarjoukseen sisältyy tarkoitetun sopimuksen ehdot, kuten kaupan ehdot.


Tarjouskauppa
Asuntojen tarjouskauppa on asuntokaupan muoto, joka on yleistynyt viime vuosina. Tarjouskaupassa asunnon hinta määräytyy kysynnän mukaan ja kaupankäynti on avointa kaikille osapuolille. Asunnolle määritellään lähtöhinta, ja tarjouskaupan kohteena olevasta asunnosta tehdyt tarjoukset ovat kaikkien nähtävillä verkossa. Tarjouskaupassa valta on asunnon myyjällä - hän voi hyväksyä asunnosta tehdyn tarjouksen. Jos tarjottu hinta ei miellytä myyjää, hänen ei ole pakko hyväksyä tarjousta. Asunnon myyjän ja kiinteistönvälittäjän välillä tehdään toimeksiantosopimus. Sopimuksessa yksilöidään myytävä kohde, varmistetaan asunnon omistajat, sovitaan asunnon myyntihinta ja määritetään toimeksiantosopimuksen voimassaoloaika. Toimeksiantosopimuksessa määritetään myös välityspalkkion määrä ja asunnon vapautumiseen liittyvät yksityiskohdat. Kun toimeksiantajana on kuluttaja, voi toimeksiantosopimus olla voimassa maksimissaan neljä kuukautta kerrallaan.


Tarkastusvelvollisuus
Tarkastusvelvollisuus kuuluu asuntokaupassa ostajan keskeisiin velvollisuuksiin. Tarkastusvelvollisuus tarkoittaa, että ostajalla on velvollisuus tarkastaa asunnon kunto ennen kaupan solmimista, eikä ostaja voi enää jälkeenpäin vedota laatuvirheenä seikkaan, joka olisi voitu havaita tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä.


Tarpeisto asunto-osakkeen kaupassa
Asuntokauppalain mukaan käytetyn asunnon kauppaan kuuluvat sellaiset asunnon tavanomaiseen tarpeistoon luettavat laitteet ja esineet, jotka ovat olleet asunnossa sitä esiteltäessä. Tarpeistoon kuuluvasta esineistöstä voidaan sopia myös toisin.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon katsotaan kuuluvaksi esim. jääkaappi, sähköliesi, pakastekaappi, liesituuletin, astianpesukone ja peilikaappi. Epäselvissä tilanteissa on järkevä listata kauppakirjaan tai sen liitteeseen ne esineet, joiden suhteen saattaa tulla epäselvyyksiä. Tällaisia ovat esim. mikroaaltouuni, pakastearkku, satelliittiantenni, pyykinpesukone, irtonainen vaatekaappi, sälekaihtimet ja rullaverhot. Uuden asunnon kaupassa kauppaan kuuluva tarpeisto määritellään esitteessä ja rakennustapaselosteessa, eikä uudessa myytävässä asunnossa ole yleensä ylimääräisiä tarpeistoesineitä.


Tarpeisto kiinteistön kaupassa
Kiinteistön kaupassa kiinteistöön katsotaan kuuluvaksi sen ainesosat ja tarpeisto, jollei muuta ole sovittu. Maakaaressa ei ole säädetty, mitä kiinteistön tarpeistoon kuuluu. Kiinteistön tarpeistoa ovat itsenäiset esineet, jotka kuuluvat kiinteistöön ja palvelevat sen käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistön tarpeisiin varatut polttopuut, rakennustarvikkeet sekä kiinteistön hallintaan liittyvät asiakirjat, kuten panttikirjat. Tarpeistoa ovat myös kiinteistön tarvetta varten muuten palvelevat esineet, kuten tikkaat, televisioantenni ja lämmitysöljy säiliössä. Myös kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen tarpeisto kuuluu kauppaan, jollei toisin ole sovittu. Rakennuksen tarpeistoesineitä ovat esim. liesi, jääkaappi, pakastekaappi, astianpesukone ja liesituuletin. Ks. Ainesosa


Tase
Taseesta ilmenevät kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksen aikainen omaisuus ja velat. Asunto-osakeyhtiön taseesta ilmenee tiedot maapohjan ja muun kiinteistön mukaan lukien rakennuksen, koneiden, laitteiden sekä mahdollisten rahastojen, kuten rakennus- tms rahastojen, velkojen, voittojen ja tappioiden yms. kirjanpitoarvot.


Tasinko
Se omaisuus tai vastaava rahamäärä, joka sen puolison, jonka avio-oikeusosa on suurempi, on suoritetta sille puolisolle, jonka avio-oikeusosa on pienempi, jotta kummankin avio-oikeuden alainen varallisuus olisi yhtä suuri.


Tavoitehinta
Tavoitehinnalla tarkoitetaan Kiinteistömaailman Tarjouskauppa®-mallilla myytävissä kohteissa rahassa maksettavan kauppahinnan sekä mahdollisen kohteeseen kohdistuvan lainaosuuden sisältävää hintaa, jota tavoitellaan.


Tiedonantovelvollisuus
Tiedonantovelvollisuus tarkoittaa myyjän velvollisuutta kertoa asuntokaupan kohteesta kaikki sellaiset tiedot, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kaupasta päättämiseen. Kiinteistönvälittäjän velvollisuuksiin puolestaan kuuluu huolehtia, että kaikki tarpeellinen tieto välittyy asuntokaupan osapuolille.


Tilinpäätösasiakirjat
Sisältävät yleensä toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen.


Todistus vuokraoikeudesta
Todistus vuokraoikeuden kirjaamisesta. Todistukseen vuokraoikeudesta yksilöidään kiinteistö, johon vuokraoikeus kohdistuu, ja merkitään tiedot vuokraoikeudesta sekä vuokraoikeuden haltijasta. Todistuksesta ilmenevät mm. se, mihin vuokraoikeus perustuu, vuokranantaja, vuokra-ajan päättymisajankohta ja mahdollinen saanto, kuten vuokraoikeuden siirto.


Toimeksiantosopimus
Toimeksiantosopimuksella tarkoitetaan sitä sopimusta, joka solmitaan kiinteistönvälitysliikkeen ja asiakkaan (useimmiten asunnon myyjän) välille. Toimeksiantosopimuksessa määritellään myös esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaika sekä välityspalkkio.


Toimintakertomus
Toimintakertomuksessa kirjanpitovelvollinen antaa tiedot toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista.


Tontinvuokravastike
Mikäli asunto-osakeyhtiö on rakennettu ns. perinteiselle vuokratontille, sisältyy tontin vuokra yleensä kohteen hoitovastikkeeseen. Jos yhtiön rakennukset ovat ns. valinnaisella vuokratontilla, asunnon ostajat maksavat omaa osuuttaan vuokratontin kuluista tontinvuokravastikkeella, mikäli huoneistoon kohdistuvaa tonttiosuutta ei ole lunastettu.


Tontti
Sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettu kiinteistö, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin.


Turva-asiakirjat
Turva-asiakirjat liittyvät asunnon rakentamisvaiheen suojaan. Pääsääntöisesti asuntokauppalain mukaisen perustajaosakkaan velvollisuutena on huolehtia siitä, että tietyt yhtiötä, sen taloussuunnitelmaa ja rakentamis- tai korjausrakentamishanketta koskevat asiakirjat luovutetaan asuntokauppalain mukaisesti säilytettäviksi joko ns. RS-pankille tai aluehallintovirastolle. Turva-asiakirjat on lueteltu valtioneuvoston asetuksessa turva-asiakirjoista asuntokaupoissa.


Uudiskohde
Uudiskohde on asuinhuoneisto, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet perustajaosakas myy rakennusaikana tai sen jälkeen ensimmäisen kerran käyttöönotettavaksi. Uudiskohteena pidetään myös sellaista asuinhuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin ostaja on siirtänyt oikeutensa ns. siirtosopimuksella edelleen rakennusaikana ennen omistusoikeuden siirtymistä. Uudiskohteena pidetään myös sellaista asuinhuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat syntyneet yhtiöjärjestyksen muutoksella asunto- tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön korjausrakentamisen yhteydessä ja jotka myydään edellä kuvatulla tavalla.


Vaihdannanrajoituslauseke
Vaihdannanrajoituslausekkeet merkitsevät poikkeusta osakkeen vapaan siirrettävyyden periaatteesta. Asunto-osakeyhtiölain mukainen osakkeiden lunastusoikeus voi perustua vain yhtiöjärjestyksen määräykseen. Yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeessa voidaan määrätä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa osake, kun omistusoikeus osakkeeseen siirtyy toiselle muulta omistajalta kuin yhtiöltä. Ennen vuotta 1992 perustetun yhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla lisäksi etuostolauseke tai suostumuslauseke. Vaihdannanrajoituslausekkeet vaikuttavat siihen, miten omistusoikeuden siirto merkitään osakeluetteloon. Ne eivät vaikuta omistuksen tai panttauksen rekisteröimiseen.


Vakuusarvo
Asuntokaupassa vakuusarvon käsite tulee vastaan viimeistään pankin kanssa käytävissä asuntolainaneuvotteluissa. Pankki vaatii lainanottajalta vakuuksia turvaamaan lainan takaisinmaksua. Asuntolainoissa yleisin vakuus on itse ostettava asunto. Vakuusarvolla tarkoitetaan sitä osuutta, jonka ostettava asunto kattaa lainan vakuuksista. Yleisimmin vakuusarvo on enintään 70-80 % asunnon ostohinnasta.


Valinnainen vuokratontti
Taloyhtiö on tehnyt vuokranantajan kanssa maanvuokrasopimuksen sekä siihen liittyvän kiinteistökaupan esisopimuksen. Tällöin vuokralaisella eli asunto-osakeyhtiön osakkailla on oikeus vuokrasuhteen aikana ostaa vuokranantajalta kiinteistökauppana määräosa vuokrakohteesta. Vuokrakohteen perittävää vuokraa alennetaan samassa suhteessa kuin vuokralainen on lunastanut ja maksanut vuokranantajalle lunastamiaan määräosia. Osakas, joka lunastaa huoneistoon kohdistuvan vuokratonttiosuuden, vapautuu kuukausittain perittävästä tontinvuokravastikkeen maksamisesta.


Valmistunut kohde
Valmistuneissa kohteissa järjestetään asuntoesittelyjä ja pääset tutustumaan kohteeseen. Valmiiseen kohteeseen pääset muuttamaan heti kun kauppakirjat on tehty ja kauppahinta on maksettu.


Varainsiirtovero
Varainsiirtoverolla tarkoitetaan asuntokaupan yhteydessä maksettavaa veroa, joka lasketaan velattomasta hinnasta. Kiinteistökaupassa varainsiirtoveron määrä on 4 % ja asunto-osakkeiden kaupassa 2 % kauppahinnasta.


Varainsiirtovero ja ensiasunnon ostaja
Asunto-osakkeen varainsiirtovero on 2 % asunnon velattomasta hinnasta. Myös autopaikkaosakkeesta tulee maksaa 2 %:n varainsiirtovero. Vero maksetaan erillisellä lomakkeella verottajalle kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden (=valmistumispäivä) siirtymisestä. Omistusoikeus siirtyy, kun kauppahinta on maksettu kokonaan.
Ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, mikäli kaikki alla mainitut ehdot täyttyvät:
  • Omistat asunnosta vähintään puolet.
  • Olet täyttänyt 18 vuotta, mutta et vielä 40 vuotta ennen kauppakirjan allekirjoittamista.
  • Asunto tulee omaan käyttöösi ja muutat siihen kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta.
  • Et ole aikaisemmin omistanut vähintään 50 prosenttia asunnosta tai asuinrakennuksesta.
Myös ensiasunnon ostajien, jotka ovat oikeutettuja varainsiirtoverovapauteen, tulee toimittaa verottajalle ilmoitus varainsiirtoverosta, jossa on selvitys verovapauden edellytyksistä.


Varainsiirtoveroilmoitus
Varainsiirtoveroilmoitus on asunto-osakkeen, muun arvopaperin tai kiinteistön vastikkeellisesta luovutuksesta Verohallinnolle annettava ilmoitus. Ilmoitus on annettava kahden kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta tai uuden asunnon kaupassa omistusoikeuden siirtymisestä. Kiinteistönvälittäjällä ilmoitusaika on em. aikaa lyhyempi.


Varausmaksu
Ennakkomarkkinoitavan asunnon varaamisesta laaditaan varaussopimus ja sopimuksen vakuudeksi maksetaan varausmaksu, joka voi olla enintään 4 % kauppahinnasta. Varaus ei ole vielä tässä vaiheessa sitova, mutta näin voit varmistaa, ettei mieleistäsi asuntoa tarjota muille ostajille. Voit milloin tahansa perua varauksesi ilmoittamalla siitä kirjallisesti, niin varausmaksu palautetaan täysimääräisenä. Varausmaksu ei myöskään takaa sitä, että ennakkomarkkinoitavan kohteen rakentaminen aloitetaan. Jos kohteeseen ei tule riittävästi varauksia tai jostain muusta syystä rakentamista ei aloiteta, niin tällöin myös varausmaksu palautetaan täysimääräisenä. Kun rakentamispäätös on tehty, varaussopimusten jälkeen laaditaan kauppakirja, jossa varausmaksu on osana ensimmäisen erän myyntihintaa.


Vastikkeet
Uudiskohteessa yhtiön RS-taloussuunnitelmassa on esitetty arvio yhtiön tulevista vastikkeista. Kyseessä ovat arviot, koska aikaisempaa tietoa ei ole käytössä ja yhtiön sekä osakkaiden kulutustottumukset saattavat vaikuttaa lopulliseen hoitovastiketasoon. Pääomavastike on arvioitu RS-taloussuunnitelman laatimishetkellä, ja arvioinnissa käytetty taso ilmenee kohteen taloussuunnitelmasta tai sen liitteestä.


Velaton hinta
Velaton hinta tarkoittaa asunnon hintaa, johon on myyntihinnan lisäksi sisällytetty myös mahdollinen velkaosuus taloyhtiön lainasta. Vrt. Myyntihinta.


Vesijättö
Syntyy maan kohoamisen, vesistöjen kuivatuksen tai kuivumisen sekä vedenpinnan alentamisen seurauksena. Kiinteistön edustalla muodostuu näin vesijättökaistale, joka ei yleensä kuulu kiinteistöön vaan viereisen vesialueen omistajalle. Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimitusta - vesijätön lunastamista.


Vuokrahuoneiston välittäjä
Nimikettä vuokrahuoneiston välittäjä saa käyttää vain kiinteistönvälittäjäkokeen tai vuokrahuoneiston välittäjäkokeen suorittanut henkilö.


Vuokrahuoneiston välittäjäkoe
Keskuskauppakamarin alaisuudessa toimiva välittäjäkoelautakunta järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa vuokrahuoneiston välittäjäkokeen.


Vuokraoikeus
Vuokraoikeus kuuluu erityisiin oikeuksiin. Erityinen oikeus on kiinteistön omistusta rajoitetumpi oikeus, joka kuuluu muulle kuin kiinteistön omistajalle. Se perustuu esimerkiksi sopimukseen tai testamenttiin. Yleisin erityinen oikeus on maanvuokraoikeus. Muita erityisiä oikeuksia ovat muun muassa käyttöoikeus, eläkeoikeus ja hallinnanjakosopimus.


Vuokraoikeustodistus
Vuokraoikeustodistuksella osoitetaan kirjaamisvelvollisuuden piirin kuuluvan vuokraoikeuden voimassaoleva vuokraaja. Vuokraoikeus yksilöidään laitostunnuksella. Todistuksen voi saada vain voimassaolevista kohteista. Vuokraoikeustodistukselta selviää mm. vuokraoikeuden haltijan ja vuokranantajan tiedot sekä vuokraoikeuden kesto.


Vuokratontti
Taloyhtiö on tehnyt vuokranantajan kanssa maanvuokrasopimuksen, jossa kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi vuokralle korvausta vastaan.


Vuositarkastus
Asuntokauppalain mukaan uuden asunnon kaupassa myyjän on järjestettävä vuositarkastus, jossa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastus on toimitettava aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen tai lisää rakennetut asunnot käyttöönotettavaksi.


Väliaikaistodistus
Väliaikaistodistus on nimetylle henkilölle asetettu todistus, jolla osoitetaan oikeus yhteen osakeryhmään ja joka sisältää ehdon osakekirjan antamisesta ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan. Väliaikaistodistuksen ja osakekirjan tulee sisältönsä puolesta vastata toisiaan. Väliaikaistodistusta tarvitaan lähinnä, kun merkittyjä osakkeita eli osakkeista maksettua määrää käytetään lainan vakuutena ennen osakekirjojen painattamista.


Yhtiön hallitsema tila
Yhtiön hallitsema tila on yhtiöjärjestyksen mukaisesti asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön välittömässä hallinnassa. Tila voi olla huoneisto tai muu osa yhtiön hallinnassa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä. AsOyL jakaa nämä vielä kahteen erään: osakehuoneistoja vastaavat tilat ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat.


Yhteinen alue
Alue, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin.


Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys on pakollinen asiakirja osakeyhtiöllä, asunto-osakeyhtiöillä ja keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä. Yhtiöjärjestyksen vähimmäissisältö on säädetty asunto-osakeyhtiön osalta asunto-osakeyhtiölaissa. Yhtiöjärjestys rekisteröidään kaupparekisteriin, josta se on kenen tahansa saatavissa. Yhtiöjärjestyksessä on mainittava:
  • yhtiön toiminimi
  • yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta
  • yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste
  • jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä tai rakennuksessa, sen numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu pinta-ala sekä käyttötarkoitus ja huoneiston huoneiden lukumäärä
  • järjestysnumerolla yksilöitynä, mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa
  • yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat
  • yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan.


Yhtiövastike
Yhtiövastike on yhteisnimitys yhtiössä perittävistä vastikkeista. Se voi siis pitää sisällään hoito-, pääoma- ja tontinvuokravastikkeen. Lisäksi yhtiössä voidaan periä vesimaksuennakkoa tai erillisiä käyttökorvauksia kuten esimerkiksi autopaikka-, saunamaksuja ym.


Yleinen alue
Kunnan omistama kiinteistö, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, vaara alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin.


Yleisjälkisäädös
Jälkisäädöksen (testamentin) määräys siitä, että kaikki tai osa jäämistöstä on jälkisäädöksen tekijän kuoleman jälkeen mentävä määrätylle taholle. Ks. Erityisjälkisäädös.


Yleiskaava
Yleiskaava on kunnan koko maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava sijaitsee kaavoituksen tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavassa voidaan myös merkitä ennallaan säilyvät alueet ja ne alueet, joihin tulee joko pienempiä tai suurempia muutoksia. Koko kuntaa käsittelevää kaavaa kutsutaan yleiskaavaksi ja rajattua aluetta koskevaa kaavaa taas osayleiskaavaksi. Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava muuten. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavaa laadittaessa siis tarkistetaan, minkälaisia ohjeita yleiskaavassa annetaan maankäytölle. Jos asemakaavaa ei ole, rakennetaan yleiskaavan mukaan. Yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto.


Yritys
Yritys on elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Yritys on nimitys yhden tai useamman henkilön harjoittamalle, yleensä taloudellista hyötyä tavoittelevalle, toiminnalle. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä/yrittäjät perustavat usein yhtiön, jonka puitteissa ja nimissä yritystoimintaa harjoitetaan.